2017-05-13

Reimaa välikauteen ja ajatuksia värjäysaineista.

Reimatec fangan

Pikkuinen V matkustaa pääosin edelleen paikasta toiseen kantoliinassa. Se on vaan niin helppoa! V:lle puen päälle tarpeellisen määrän villaa ja laitan sitten kantoliinaan. Mieheltä löytyi kaapista takki, josta sai hihat pois.  Se olikin oikea löytö, sillä sen alle mahtuu tyttökin hyvin. Omille hartioille heitän  vielä oman takkini. Se ei mene kiinni kantoliinan kanssa, mutta lämmitttää minua. Kaulalle solmin usein huivin, sillä kylmemmillä ilmoilla viima tunkee tytön ja minun välistä väkisinkin muuten iholle.

Jos kuitenkin luvassa on automatka mummolaan, tai ulkoilua pihassa, niin saatan vetästä kuopukselle päälle välikausihaalarin. Päädyin lopulta Reimaan. Reima ei ole mikään ekomerkki, mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen, että ne luopui Reimatec-vaatteissa perfluoratuista yhdisteitä. Reiman vaatteet kestää myös hyvin lapselta toiselle ja he noudattavat öko-tex  standard 100 raja-arvoja.

Myönnän, että ulkovaatevalintamme ei ole mikään unelmieni täyttymys. Olisi mahtavaa pukea lapset ulkonakin päästä varpaisiin luonnonmateriaaleihin, Lumi, kylmyys ja kosteus pistää kuitenkin kappuloita rattaisiin. Myönnän, että vaikka vaatemerkit luopuvat esimertkiksi fluorihiiliyhdisteistä, niin on loppujen lopuksi hankalaa täysin tietää onko korvaava pintakäsittely täysin turvallinen.

Parasta olisi tietenkin suosia värjäämättömiä ja käsittelemättömiä luonnonkuituja. Värjäyksessäkin aineiden määrät vaikuttaa. Esimerkiksi kasvivärjäyksessäkin käytetty aluna on myrkky suurissa määrissä. Kalatkin saattaa kuolla. Alunaa käytetään myös muuttamaan vesijohtoveden ph:ta, jotta putket kestäisi paremmin. Saamme siis juomavedestäkin pieniä määriä alunaa. Alunaa on kuitenkin luontaisesti mm. liekokasveissa ja halutessaan kasvivärjättäviä luonnonkuituja voi purettaa liekokasvien lisäksi myös pajunkuorilla. Jotkin värjäyskasvit kuitenkin toimii ilman erillistä purettamistakin. Esimerkiksi kanervalla värjätessä väri kiinnittyy kuituun melko hyvin.

On myös ihan mielenkiintoinen ajatus, että voisiko käyttämämme väriaineet olla myös terapeuttisia...  On tietenkin totta, ettei kasvien kaikki hyvät ominaisuudet kiinnity kankaaseen värjätessä ja ei esimerkiksi voida oikein sanoa, onko nokkosella värjätyssä kankaassa jäjellä enää mitään muuta, kuin väripikmentti. Olisi kuitenkin mielenkiintoinen ajatus, että värjätessä ja käsiteltäessä tekstiilikuituja olisi lähtökohtana aina tuoda kankaaseen jotain, sen sijaan, että joudumme miettimään mitä terveydelle haitallista juuri tässä kankaassa on. Mailmalla näkyy käytettävän tekstiilien värjäyksessä esimerkiksi kurkumaa. On tietenkin huikea ajatus, että kangas voisi jo itsessään vähentää tulehdusta. Tietenkin luultavasti terapeuttiset ominaisuudet jäävät kuitenkin värjätessä hieman vähäiseksi. Toisia värjäysaineita saatetaan kuumentaa 80-asteeseen, tai juuri kiehumispisteen alapuolelle, jolloin suurin  osa terapeuttisista aineista on varmasti jo tuhoutunut. Toisaalta tietenkin toiset kasvien ominaisuudet saadaan hyödynnettyä vasta varsin kuumissa olosuhteissa, kuten vaikka pakurikäävän hyvää tekevät aineet.

Jokatapauksessa värianeet on kiehtovia ja lastenvaateiden kanssa tasapainoilu välillä haastavaa...

Toivotan kuitenkin aurinkoa, sillä koska västäräkit on olleet täällä jo pitkään, niin ei kesäkään voi oikeasti olla kaukana!

- Riina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti