2016-11-23

Laatua ja KonMaria

KonMari, Papu

Pieniä ihania arjen juttuja on, kun postiluukku kolahti ja sain uudet Papun leggarit tytölle. <3 Rakastan sitä, että voin satsata määrän sijasta laatuun. Toisaalta oli sekin kivaa, että löysin nämä Papun Leggarit MiniQ:n verkkokaupasta 14€:lla.

KonMaritus edennyt aika hitaasti. Käyn läpi yhden ryhmän kerrallaan vauvan päiväuniaikaan. Kirjahylly keveni vain alle kymmenellä niteellä, mutta toisaalta ehkä seuraavalla kerralla on vieläkin helpompi luopua niistä, joiden kohdalla nyt hieman emmin. Hyllyyn jäi esimerkiksi kirja, jossa kerrottiin miten omenapuu leikataan. Siitä aiheesta oli koko kirjassa vain yksi aukeama, mutta jotenkin ajattelin, että tarvitsen sitä vielä joskus. Myönnän silti tätä kirjoittaessani, kuinka hölmöltä tuon kirjan säilyttäminen tuntuu. Uskon, että tarpeen tullen löytäisin sen tiedon vaikka netistä. Ehkä siis kirjahylly pitää käydä vielä uudestaan läpi lähiaikoina.

Laitoin pois myös tyhjiä vauvakirjoja. Ehkä on aika luopua ajatuksesta, että täyttäisin ne "sitten joskus". Huomaan kuitenkin vapauttavaksi, että pystyin luopumaan sellaisistakin tavaroista, joita olin saanut lahjaksi, mutta jotka ei tuottaneet mulle itselleni enää mitään mielihyvää. Kiitin mielessäni lahjan antajaa ja lahjaakin sen tuottamasta tunteista ja ilosta. Annoin niiden mennä tuottamaan jollekin toiselle iloa jatkossa.

Myönnän, että välillä ärsyttää, ettei mies karsi omia tavaroitaan samalla vimmalla, kuin itse. Lopulta kuitenkaan sillä ei ole merkitystä, mitä mies tekee omilla tavaroillaan, vaan sillä mitä teen omilleni.  Vaikka toinen meistä säilyttäisikin lapsuutensa sarjakuvat, tai useamman pelikoneen, niin säilytystilaa on silti tarpeeksi. Mies sitäpaitsi tuo taspainoa tälle karsimisharrastukselleni. Vaikka mulla on valtava kaipuu täydelliseen asketismiin ja minimalismiin, niin on hyvä, että toinen meistä pysyy aisoissa.

Tasapaino ennen kaikkea

<3 Riina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti