2016-10-20

Imetys sinivalohoidon aikana ja pesimisestä


imetysrauha

imetysviikko

Nyt vietetään imetysviikkoa. Imetysviikkoon liittyy myös Imetysrauha-kamppanja, jossa korostetaan, että jokaisella on oikeus imettää lastaan parhaaksi katsomallaan tavalla.

Edellisen imetyspostauksen löydät Täältä

Kokeilin esikoisen ollessa keskolassa kenguruhoitoa, jossa vauva laitetaan vaippasiltaan vanhemman ihoa vasten. Tämä läheisyystankkaus auttaa myös maidonnousuun. Käytin sitä myös molempien seuraavien lasten kohdalla ja voin sanoa, että se oikeasti toimi! Kotona keräsin kirjoja, kannettavan, syötävää ja juotavaa lähelleni. Otin vauvan ihoa vasten ja heitin peiton meidän kummankin päälle. Yritin olla vauvan kanssa sillä tavoin mahdollisimman kauan. Se vaati hieman malttia, mutta siten maito nousi paremmin ja olin heti vauvan lähellä, kun se jaksoi, tai halusi imeä. Se oli ehkä suurin syy, miksi pääsimme vielä esikoisen kanssa täysimetyksellä sairaalassa vietettyjen viikkojen, sekä pullo ja nenämahaletku ruokinnan jälkeen. Pienimmän lapsen kohdalla kenguruhoito oli jo tullut niin tutuksi, että se tuli jo ihan selkärangasta. Kuopus oli aika väsynyt synnytyksen jälkeen ja koska hän oli syntynyt piirua vaille täysiaikaisena, niin sairaalassa katsottiin tarpeelliseksi herätellä tyttöä syömään kolmen tunnin välein. Pidin tyttöä ihoa vasten ja koitin imettää aina, kun tyttö vain jaksoi. Jos edellisestä syötöstä oli kulunut liikaa aikaa, niin välillä oli pakko käydä pesemässä pyllyäkin, jotta tyttö heräisi ja jaksaisi syödä. Nopeasti kuopus kuitenkin voimistui ja pääsimme kahden yön jälkeen kotiin sairaalasta.

 Esikoisen keskola aikana sain myös primperan nimistä lääkettä, joka ilmeisesti ajateltiin auttavan maidonnousuun. Itselläni lääkkeestä ei ollut kuitenkaan selkeää hyötyä ja nykyisin kyseistä lääkettä ei tietääkseni edes suositella.  Enemmän auttoi juuri ihokontakti ja imetysteet. Myös nokkonen lisää maidontuotantoa ja olenkin kertonut siitä enemmän nokkospostauksessani.

Keskolassa rintapumppua käyttäessäni hoitajat käskivät miettiä vauvaa maitoa pumpatessa. Vauvan ajatteleminen sai kuulemma maidon herumaan paremmin.

Esikoisen tavoin, myös keskimmäinen lapseni sai sinivalohoitoa. Sinivalohoidolla hoidetaan kohonneita bilirubiini arvoja ja keskosilla se on hurjan yleistä. Maksa ei toimi vauvoilla välttämättä vielä optimaalisesti ja vauvan iho bilirubiiniarvojen kohotessa kellastuu. Usein keltaisuus on lievää ja poistuu tiheillä syötöillä, auringonvalolla ja vauvan vatsantoimimisen optimoinnilla. Kuopus ja keskimmäinen lapseni syntyi molemmat piirua vaille täysiaikaisena rv 36+5 ja esikoinen siis rv 33+1.

Sairaalan sinvalohoito toteutetaan usein yläpuolelta annetulla sinivalohoidolla. Imettäessä sinivalolamppu saadaan suunnattua vauvaa kohti ja tällöin saadaan turvattua melko rauhalliset ja pitkätkin imetyshetket valohoidosta huolimatta. Tällöinkin vauvan silmät tulee kuitenkin suojata sinivalolta, Kotiin saimme sinivalopedin, jossa sinivalo suunnataan alapuolelta. Tällöin imetyksen aikana ei sinivalohoitoa voida antaa ja imetys ja vaipanvaihto hetket tulee yrittää tehdä mahdollisimman tehokkaasti. Onneksi tämä kotisinivalohoito kesti kuitenkin meillä vain yhden vuorokauden. Yöllä sinivalopeti oli sänkymme vieressä, jotta vauvan sai heti rinnalle, kun hän sitä kaipasi.

Vaikka aina sitä kaikkien lasten kohdalla mietti riittikö rintamaito, niin luottamus imetyksen onnistumiseen nousi jokaisen lapsen myötä. Jotta postauksesta ei tule liian pitkä, niin kirjoitan varmaan myöhemmin vielä perhepedistäkin....

<3 Riina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti