2016-06-07

Synnytyskateus

Katsoin tänään ihan mielettömän videon kotisynnytyksestä. Yllätyin kuitenkin, kuinka suurta synnytyskateutta tunsin siitäkin huolimatta, että kaikki synnytykseni ovat kuitenkin menneet hienosti! Poikasen synnytyksessä mukana oli doula ja esikoisen synnytyksessä mies. Pienen V:n synnytykseen ei ehtinyt mies mukaan, mutta hän tuli paikalle heti kun soitin tytön syntyneen.

Olen silti kateellinen kotisynnytyksistä. Ennenaikaisuuden takia kotisynnytys ei ole mulle ollut mahdollinen. Toisekseen kadehdin niitä tukijoiden määrää ja läheisten läsnäoloa. Jopa sitä, että lapset oli videolla mukana synnytyksessä. Tämä synnytyskateus on hieman höpsöä, sillä en edes synnyttäessäni pidä siitä, että minuun kosketaan. Doulan läsnäolo oli silti todella tarpeellinen kokemus. Hän piti huolta siitä, että toiveitani kuunneltiin ja auttoi mut pahimpien supistusten yli. Sain doulan avulla vaipua rauhassa synnytyskuplaani.

Kuopuksen synnytyksessä harmitti osastolle joutuminen. Koin, että olin siellä ihan yksin, enkä osannut supistusten takaa kertoa missä mennään. En osannut pitää puoliani silloin, kun minusta olisi pitänyt jo päästä saliin. Lopulta tulikin niin kiire, että tyttö syntyi saliin päästyäni kahdessa minuutissa.

Rakastan silti kehoani, joka on varsin yhteistyökykyinen synnytyksissä. Olen synnytyksissä pärjännyt ilman kivunlievitystä. Synnytyskipu on jotain niin ihmeellistä, että jollain hullulla tavalla sen haluaisi kokea uudestaan. Kokea, kuinka kivun kautta syntyy jotain ihmeellistä ja kuinka jokainen supistus tuo syntymän lähemmäksi. Vain pienet asennon korjaukset, hengitys, tai ihmeellinen vesi saattaa auttaa ottamaan kivun vastaan rohkeammin.

Ehkä kuitenkin kateuden sijaan mun pitäisi oppia ammentamaan näistä omista kokemuksistani voimia. Inspiroida itseäni silläkin tiedolla, että vain pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus siihen, miten asiat kokee.

Ei auta kuin kuunnella kehoa ja vaihtaa asentoa. Vaikka elämämme kulkisikin samoja polkuja on lopulta itsemme käsissä nauttiiko matkasta.

- Riina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti