2016-06-27

Soseiden maistelu 4kk

Soseiden maistelu

Vaikka pieni V tuntuukin kasvavan älyttömän hitaasti, niin kasvaahan se kuitenkin. Bodyissa hihat jää lyhyiksi, eikä kaikki napitkaan mene enää kiinni. Onneksi niin...

Soseiden maistelut on ollut näin pienellä hieman höpsöjä. Säkällä tyyppi saattaa syödä 5-lusikallista. Yleensä se kuitenkin sylkee kaiken ja irvistää perään. Toivottavasti silti paino olisi lähtenyt hieman reippaampaan nousuun, kun parin viikon päästä mennään taas neuvolan vaa'alle. Onhan se naurettavaa tunkea kiinteitä tollaselle rääpäleelle. Maidolla sen olisi tietty hyvä kasvaa sinne 6kk ikään, mutta minkäs teet, kun se ei pelkästään näytä riittävän. Pientä itkuisuutta on ilmaantunut, mutten ole varma johtuuko se flunsasta, vai soseiden aloituksesta. Melko leppoisa vauva V on silti....

Tukkoisuus, nuha ja pieni lämpöily on kiertänyt meidät kaikki. Rinnalla olo välillä on ärsyttänyt V:tä, mutta onnistuu sitten taas, kun koitan saada sen nenän auki räästä. Halkaistu sipuli on onneksi auttanut myös nenän auki pysymistä. Unikin on sipulin kera rauhallisempaa.

Miehellä on viikko enää töitä ennen lomia! Se on hurjan kivaa, vaikkakin aika lomalta meidän arki muutoinkin tuntuu miehen etätyö mahdollisuuksien takia. Se on kotona miltein aina! Tosin välillä desibelien noustessa mun on hyvä hetki painua lasten kanssa pihalle, jotta työrauha säilyy...

Tajusin muuten juuri, että kuopus aloitti soseet meidän lapsista kaikkein aikaisemmin! Vaikka esikoinen syntyi rv 33+1 ja keskosilla suositellaan aloittaa soseiden maistelu jo 4kk iästä, niin se kasvo rintamaidolla niin hyvin, että pystyttiin venyttämääm soseiden alottelua sinne 5kk ikään.

Ehkä nää paino murheetkin tästä ratkee...

<3 Riina


2016-06-19

Tee itse laadukasta luonnonkosmetiikkaa

luonnonkosmetiikka kirja

kotikosmetiikka

Myönnän olevani kotikosmetiikan suhteen aika mukavuudenhaluinen. Haluan, että ainekset saa helposti koottua kasaan vaikka kauppareissun yhteydessä, tai kotipihalta. Ei mitään liian monimutkaista, eikä mitään sellaista ainesosaa, jonka nimestä ei voi heti raaka-aineita päätellä . Iholle laitettavat sörsselit pitää myös voida vaikka syödä!

Tee-itse laadukasta luonnonkosmetiikkaa- kirja tipahti kuitenkin postiluukusta. Olikin jo korkea aika mennä hieman syvemmälle kosmetiikan tekoon, sillä pelkillä kauranaamioilla ei vielä pitkälle pötkitä!


 Ensi näkemältä jotkin kirjan reseptien ainesosat tuntuivat liian monimutkaisilta.  (esimerkiksi surfaktantti, tai emulgaattorit.)  Kirjassa oli kuitenkin selitetty ymmärrettävästi jokainen ainesosa ja niiden hyödyt, eikä muutaman kymmenen minuutin jälkeen termit kuulostanutkaan enää niin pelottavilta.   Esimerkiksi emulgaattorin tarkoitus on  auttaa yhdistämään vesi ja öljy keskenään, jotta saadaan toimiva koostumus. Emulgointiaineita käytetäänkin esimerkiksi voiteissa. Olen super innoissani, sillä atooppisen ihon kanssa tasapanottelevana itse tehtyjen rasvojen tekeminen on todellista luksusta. Haluan todellakin tietää, mitä iholleni laitan!  Ohjeissa vilahtelee emulgointiaineena mm. oliveM 1000, joka on valmistettu oliiviöljystä. Kuvittelisin, että emulgointiaineena saattaisi muuten toimia myös soijalesitiini.. Gmo- vapaata luomulesitiiniä saakin esimerkiksi Foodinilta. Myös mehiläisvahalla on lievä emulgoiva vaikutus. Taidan todellakin tehdä seuraavan voiteen kirjan innoittamana itse!


Tee itse laadukasta luonnonkosmetiikkaa
 Vaikkei jokaista reseptiä toteuttaisikaan täydellisesti kirjan ohjeiden mukaan, niin opus on hurjan inspiroiva!  Tuotteiden säilyvyyttäkin pystyy parantamaan vain yhden kirjasta löytyvän luonnonmukaisen raaka-aineen avulla. Usein luonnonkosmetiikkaankin tungetaan säilyvyyden takaamiseksi säilöntäaineitta (esimerkiksi Rokonsal) Tuon säilöntäaineen nimi ei kauheasti kerro mitä kaikkea se sisältää, mutta sen voin luvata, että kirjasta löytyvä säilöntäaine on mainio!


Kirjassa on ohjeita kattavasti aina kasvovesistä kylpypommeihin ja silmänympärysvoiteisiin asti. Ilahduttavaa oli myös kirjan takaa löytyvä kotimaisten kauppojen lista, joista resepteissä käytettyjä raaka-aineita voi metsästää. Ohjeissa on käytetty myös Suomalaiseen mielenmaisemaan sopivia yrttejä, kuten nokkosta! 

Tee itse laadukasta luonnonkosmetiikkaa- kirja on mielestäni kaunis ja oikein kattava paketti luonnon- ja kotikosmetiikkaan hurahtaneille! 

Tee itse laadukasta luonnonkosmetiikkaa
Juliette Goggin
Abi Rightn
Minerva kustannus


Kirjaa on saatavilla ainakin seuraavissa paikoista: 
Kärkkäinen
Adlibris
Prisma 
Booky
Minerva

*Kirjan avostelukappale saatu 

2016-06-15

Raha

eroon veloista,

Olen miettinyt paljon tavoitteitani ja unelmiani. Rahaan liittyvien tavotteiden läpikäyminen täällä blogissa on ehkä se vaikein asia. Miten puhua rahasta, tai rahattomuudesta häpeilemättä? Miten puhua rohkeasti tilanteestamme ja siitä, mihin haluan päästä? Haluan tulla sinuiksi rahan kanssa. Se on väline, joka mahdolistaa unelmien toteuttamista. Se mikä on riittävästi, on varmasti jokaisen kohdalla yksilöllistä. Itselleni on tärkeää, että pystyn toteuttamaan itseäni rahasta riippumatta. Haluan, ettei sillä ole lopulta kovinkaan paljoa merkitystä, kuinka paljon saan kulloinkin palkkaa siitä työstä, jota teen intohimolla.

Käsityöläis kollegani tuskailevat facebook ryhmissä usein juuri rahasta. He saattavat olla unelma ammatissaan, mutta taloudelliset huolet puskee heidät kauemmaksi siitä mitä he haluaisivat oikeasti tuottaa ja tehdä. He rupeavat tekemään tuotteita rahan takia ja lopulta tekemisestä katoaa ilo. En tarkoita sitä, ettei unelmien työn tekemisestä saa palkkaa, mutta haluan, ettei rahalla saa olla niin suurta valtaa tekemiselleni, että luovun todellisista intresseistäni rahan takia. Haluan, että vaikka vääjäämättä tulee hiljaisempia kausia, niin voin silti jatkaa hyvillä mielin intohimoista tekemistä. Kun raha valjastetaan tekemään töitä myös minun puolestani saavutetaan tasapaino, joka mahdollistaa luovan leikin. Käsityöläisillä on vain kaksi kättä ja tietty määrä tunteja vuorokaudessa. Jos raha hallitsee käsityöläistä liiaksi, ollaan pulassa. Emme voi koskaan kilpailla koneiden kanssa, joten miksi edes pyrkisimme siihen?

taloudellinen riippumattomuus

Olemme pääseet tilanteeseen, jossa arki pyörii hienosti sillä rahalla, joka meillä on tällä hetkellä käytössämme. Saamme satsattua sellaisiin asioihin, jotka koen tärkeäksi, kuten luomuruokaan ja ekovaatteisiin. Tämä kaikki on saavutettu vain priorisoinnin kautta. Mikä on tärkeää ja mikä on tarpeeksi?

Taloudessamme on kuitenkin myös sellaisia asioita, joille haluan tehdä tulevina kuukausina kohennus liikkeitä. On jäänteitä huonosta velasta ja olematon varapuskuri. Asp-tilillekin kertyy ihan turhan hitaasti rahaa. Tälläisistä suunnitelmista puhuminen kuitenkin hieman nolottaa. En tiedä miksi, mutta näköjään työstettävää oman mielen kanssa on tässäkin kohtaa!

Vaikka mulla onkin kaikki työkalut jo koottuna tämänkin ongelman ratkaisemiseen, niin on alottaminen (ja jatkaminen) ollut turhan nihkeää. Toivon kuitenkin, että pääsen vielä joskus kertomaan blogissani myös tilanteesta, jossa raha on alkanut tehdä töitä puolestani.

<3 Riina

Ps. kuvat ei liity mitenkään aiheeseen, mutta ne on tän päivän juttuja...

2016-06-11

Ikkunalaudan yrtit

yrtit, yrttien kasvatus

Vaikka muutama vuosi sitten istutuspuuhat näyttikin varsin idylliseltä, niin tänä vuonna turvauduin hieman vauvaperhe ystävällisempään kasvatusmetodiin....

Hain nimittäin ikkunalaudalleni kasvit lähikaupan yrttihyllyltä.

Hieman ehkä noloa, mutta toisaalta taas saan korjata satoa heti. Järvikylän yrtit näyttää muutaman viikon ikkunalaudalla kököttämisen jälkeen voivan aika hyvin. Oregano ja  basilika tuntuu selvinneen hienosti! Pistin tosin aluksi tillinkin kasvamaan, mutta se ei uudesta elinympäristöstään pitänyt ja kuoli muutamassa päivässä.

Huvittavinta yrttien istuttamisessa oli sekin, että käytin vanhaa multaa. Pystyyn kuolleet chilintaimet sai lentää roskiin, kun kippasin niiden mullat ostoyrttien ympärille ruukkuihin. Ravinteita noissa mullissa ei varmasti enää ollut juurikaan jäljellä, mutta toisaalta niinhän sitä sanotaankin, että herkät yrtit viihtyy aika ravinneköyhässä maassa.

Uskoisin, että liitän ikkunalaudalle yrttien joukkoon lähiaikoina vielä ainakin rosmariinin ja sitruunamelisan. Katsellaan niitä chilin siementen istuttamista sitten taas joskus, jos inspis iskee...


<3 Riina

Ps. Ainakin basilikasta saa helposti uusia taimia pistokkaista juurruttamalla muutaman oksan vaikka vesilasissa.

Tuulisia päiviä


Kesä on alkanut leppoisasti. Miehellä alkaa kesäloma vasta heinäkuussa, joten nyt on lasten kanssa nautittu lähipuistoista ja kotoilusta. Onneksi siinäkin on jo ihan riittämiin kivaa tekemistä ja lopulta muksut nukahtaa illla väsyneinä sänkyihinsä. 

Iloa on tietenkin tuottanut myös naapuruston lapset. F:n paras kaveri asuu ison kerrostalo pihamme toisella laidalla ja tytöt leikkivätkin harva se päivä keskenään. Poikasellekin löytyy pihalta aina leikkiseuraa, joten eipä tarvi lähteä välttämättä leikkitreffeille kauemmas. 

Pojan 4-vuotis neuvolakin on tässä kuussa. R on vilkas tapaus, jonka motorinen kehitys on varmaan hieman puhetta edellä. Puhuu silti selkeesti, vaikka r vielä useimmiten uupuukin.  Tyyppi piirtelee ja leikkelee hienosti. Vilkkauden alla on tosi herkkä ja kiltti tyyppi, joka tosin mielipiteensä kertoo kyllä tarpeen tullen äänekkäästi.  Rakastaa renkailla roikkumista ja legoilla rakentelua. Ihana poikanen kaikin puolin! 

<3 Riina 

2016-06-08

4kk neuvola

vauva 4kk

Terkkari punnitsi ja mittasi pikkuisen V:n 4kk neuvolassa. Tiesin kyllä jo etukäteen, että painoa on varmaan tullut hieman naftisti.Paino oli 5550g, pituuS 61cm ja päänympärys 41cm. Paino ei ollut vielä mikään super hälyttävä, mutta soseiden maistelut kuitenkin aloitellaan. (syntymäpaino oli siis 2700g)

Eniten tietenkin harmitti se, ettei pelkkä rintamaito riittänytkään 6kk ikään asti. Mitään superimettäjä titteliä ei siis ole jaossa, mutta olen silti ylpeä, että saatiin kuitenkin hiukan ennenaikaisesti syntyneen likan täysimetettyä näillekin kuukausille. Se ehkä helpottaa omankin ajan ottamista, kun jonkin ajan päästä mieskin voi osallistua syöttöpuuhiinkin enemmän.

Terkkarin mittailujen jälkeen lääkäri tutki tytön. Kuunteli sydäntä, katsoi silmät (punaheijasteet jne.), kallon aukileet,   paineli vatsan ja tarkasti lonkat.

Tyttö oppi ihan tossa muutama päivä sitten vasta kääntymään selältä mahalle. Nyt jo kurottelee leluja pidemmältäkin, mutta neuvolapäivänä vielä piti viedä lelu ihan lähelle kättä. Lelua vaihtaa jo kädestä käteen,  nauraa ääneen, jokeltelee ja hymyilee. Ihan siis iän mukaisesti kehittynyt tyyppi.

Yöt meillä menee edelleen hienosti. Tyttö nukahtaa yöunille viimeistääm klo 24 ja nukkuu yleensä yhtäsoittoa kuuteen. Syö aamulla hiukan ja jatkaa unia kasiin tai ysiin. Suuremmilta vatsanväänteiltä, tai iltaitkuiltakin ollaan säästytty.

V rakastaa, kun isosiskonsa lukee sille ääneen kirjoja. Se nauraa hasuille äännähdyksille ja tykkää  katsella villikko veljensä touhuja. Tyttö kulkee ulkoillessamme näppärästi ja pääosin tyytyväisenä liinassa niin hereillä, kuin nukkuessaankin.

Aika helppo vauva...

- Riina

Mitä tapahtuu?

En oikein tiedä mitä mulle on tapahtumassa. Illalla hanat aukesi ja itketti. Meillä on kuitenkin kaikki varsin hyvin, ja kyyneleet tuntuivat lähinnä helpotuksen kyyneleiltä. Uskonkin, että henkisen kasvun aika nytkähti itselläni piirun verran eteenpäin. 

Arjessa olen kuitenkin saattanut menettää herkkyyttä suorittamalla rutiininomaisesti lapsiperhearkea. Vaikka tilanteemme onkin loistava ja voimme oikeasti molemmat vanhemmat antaa lapsillemme aikaa, niin todellinen pysähtyminen ja läsnäolo on kadonnut johonkin kauas. 

Välillä tajuan menettäneeni osan itsestäni johonkin pölypallojen metsästämisen alle. Saatan unohtaa koska viimeksi sanoin kumppanilleni rakastavani häntä. Saatan pieniksi hetkiksi myös unohtaa mitä todella haluan elämältäni. 

Onneksi asiat kuuluukin ehkä mennä sykleissä. Ehkä nyt on taas aika sukeltaa hieman syvemmälle ja antaa itkun oikeasti tulla, jos tullakseen. 

Saa nähdä mihin tämä vielä johtaa

- Riina 


2016-06-07

Synnytyskateus

Katsoin tänään ihan mielettömän videon kotisynnytyksestä. Yllätyin kuitenkin, kuinka suurta synnytyskateutta tunsin siitäkin huolimatta, että kaikki synnytykseni ovat kuitenkin menneet hienosti! Poikasen synnytyksessä mukana oli doula ja esikoisen synnytyksessä mies. Pienen V:n synnytykseen ei ehtinyt mies mukaan, mutta hän tuli paikalle heti kun soitin tytön syntyneen.

Olen silti kateellinen kotisynnytyksistä. Ennenaikaisuuden takia kotisynnytys ei ole mulle ollut mahdollinen. Toisekseen kadehdin niitä tukijoiden määrää ja läheisten läsnäoloa. Jopa sitä, että lapset oli videolla mukana synnytyksessä. Tämä synnytyskateus on hieman höpsöä, sillä en edes synnyttäessäni pidä siitä, että minuun kosketaan. Doulan läsnäolo oli silti todella tarpeellinen kokemus. Hän piti huolta siitä, että toiveitani kuunneltiin ja auttoi mut pahimpien supistusten yli. Sain doulan avulla vaipua rauhassa synnytyskuplaani.

Kuopuksen synnytyksessä harmitti osastolle joutuminen. Koin, että olin siellä ihan yksin, enkä osannut supistusten takaa kertoa missä mennään. En osannut pitää puoliani silloin, kun minusta olisi pitänyt jo päästä saliin. Lopulta tulikin niin kiire, että tyttö syntyi saliin päästyäni kahdessa minuutissa.

Rakastan silti kehoani, joka on varsin yhteistyökykyinen synnytyksissä. Olen synnytyksissä pärjännyt ilman kivunlievitystä. Synnytyskipu on jotain niin ihmeellistä, että jollain hullulla tavalla sen haluaisi kokea uudestaan. Kokea, kuinka kivun kautta syntyy jotain ihmeellistä ja kuinka jokainen supistus tuo syntymän lähemmäksi. Vain pienet asennon korjaukset, hengitys, tai ihmeellinen vesi saattaa auttaa ottamaan kivun vastaan rohkeammin.

Ehkä kuitenkin kateuden sijaan mun pitäisi oppia ammentamaan näistä omista kokemuksistani voimia. Inspiroida itseäni silläkin tiedolla, että vain pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus siihen, miten asiat kokee.

Ei auta kuin kuunnella kehoa ja vaihtaa asentoa. Vaikka elämämme kulkisikin samoja polkuja on lopulta itsemme käsissä nauttiiko matkasta.

- Riina