2016-04-04

Vauvan uni ja mustat silmänaluset.

Vauvan uni

En tiedä onko syy perhepedissä, vai sattumassa, mutta olen saanut varsin hyvin nukkuvia vauvoja. Esikoisen vatsavaivoista huolimatta koin, että sekin oli monilla mittareilla aika helppo vauva.

Pienin tyttömme V on nyt 2kk. Hän nukkuu yöt parisängyssämme lähinnä kainalossani. Herää 1-2 kertaa yöllä syömään ja simahtaa heti uudestaan. Yöunilla nukahdetaan 21-23 välillä. Jos haluan vielä itse touhuilla  iltasella omiani, saatan nostaa vauvan vielä pärekoppaan nukahtamisen jälkeen ensimmäiseksi syöttöväliksi. Välillä iltaisin on hieman vatsanväänteitä, mutta yöt menee silti tosi hyvin. Aamulla tyttö heräilee 8 maissa.

Yösyötöt menee puoli unessa. Kun vauvaa ei tarvitse yöllä nostella rinnalle pinnasängystä, niin ei yösyötöt pahemmin rasita. Koen nukkuvani loistavasti, vaikka mustista silmänalusistani saattaisi ehkä muuta päätellä. Todettakoon, että ne on luultavammin atooppisen ihottumani epätoivoisten kortisonihoitojen tulosta... Tai sitten se on vaan luonnevika. Muistan, kun olin ehkä kahdeksan ja jo silloin perheenjäseneni kauhisteli mustia silmänalusiani. En nää silti mitään järkeä niiden peittämisessä. Yritän oppia rakastamaan virheitäni, vaikka zombi efektiä onkin välillä vaikea rakastaa, kun se on niin hurja. Lupaan silti yrittää laittaa blogiin enemmän kuvia myös itsestäni, vaikka se on välillä pelottavan vaikeaa.

3-vuotias R nukkuu muuten edelleen myös kanssamme perhepedissä. En jaksa tressata siitä, sillä yöt menee silläkin niin hyvin. Siirtykööt omaan sänkyynsä silloin, kun on siihen itse valmis. Pitäisi muutenkin yrittää tressata vähemmän. Kaikki menee kuitenkin lopulta hyvin ja niin monet kinkkiset jutut lasten kanssa on vain vaihe.

<3 Riina


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti