2016-03-19

Ulkovaate jahdissa- REIMA

Reima fc-vapaa, Reima myrkyt
Lasten ulkovaatteiden tulee olla hengittäviä, likaa hylkiviä, kestää vesilammikossa istumisen ja kuivua nopeasti. Kaikki nämä ominaisuudet on hieman haasteellisia toteuttaa ilman kemikaaleja ja keinokuituja. Iso osa ulkovaatteista tuotetaan myös EU:n ulkopuolella sellaisissakin maissa, joissa ihmisoikeudet eivät välttämättä toteudu ja tehtaiden työntekijöiden riittävää toimeentuloa ei voida valvonnasta huolimatta varmuudella taata.

Markinoilla siis on huonoja ja vähemmän huonoja ulkovaate vaihtoehtoja, On kuitenkin ihan ihailtavaa, että moni merkki yrittää etsiä turvallisempia materiaaleja ja yrittää huolehtia myös eettisyydestä.

Reima- eettisyys ja myrkyt


Reiman sadevaatteet ovat pvc-vapaita, eikä tästä keväästä lähtien Reimatec haalarit sisällä PFOA, tai FC- yhdisteitä. Odotan mielenkiinnolla, että uudistus laajenee myös takkeihin, jolloin ehkä meidänkin vaatekaapista saattaa löytyä Reimaa. Ulkovaatteiden (ja esimerkiksi paistinpannujen) kemikaalit ja fluorihiili pinnoitteet saattaa kulkeutua vesistöihin ja sitä kautta eläimiin, joten mietin vain, paljonko myrkkyjä löytyy lapsista....

Reima on mukana hankkeessa, joka etsii vaihtoehtoja materiaalien kierrättämiseksi, ennen, kuin ne lopulta poltetaan jätteenä. Reiman käyttämät materiaalit on öko-tex 100 sertifikaatin mukaisia. Tämä sertifikaaatti ei kuitenkaan automaattisesti kiellä esimerkiksi perfluorattujen yhdisteiden käyttöä, vaikkkakin joitain raja-arvoja sen käytölle sertifikaatissa onkin.

Tänä keväänä on Reiman valikoimiin tullut myös esimerkiksi untuvatakkeja. Reimann käyttämä untuva on lihateollisuuden sivutuote. Untuva on sertifikoitu, jonka pitäisi varmistaa, ettei untuvaa ole otettu elävistä linnuista. Yrityksen käyttämä merinovilla on mulesing vapaata.

Reima on solminut yhteistyökumppaniensa kanssa sopimuksen, jonka tarkoitus olisi estää mm. lapsityövoiman käyttö ja riittävät palkat. Reiman tehtaat sitoutetaan myös BSCI auditointi järjestelmään, jonka pitäisi valvoa tuotantoa pistokokein.  Vaikka tehtailla pyritään käymään tarkastuskäynneillä vähintään kerran vuodessa, niin todellisia tehtaan oloja on varmasti silti haastavaa valvoa. On myös kuluttajista kiinni, että mitä me pidämme tarpeeksi hyvinä työoloina. Jostain luin, että jos Reima tekisi haalarinsa Suomessa meidän työehtosopimusten ja tuotantokustannusten mukaan, niin Reiman haalari maksaisi 330€. Mitäköhän tapahtuisi, jos Reima maksaisi  Bangladesissa tehtaan työntekijöille saman mitä Suomessa saisi...

Mikä on se hinta, jonka olemme valmiit eettisemmästä tuotteesta maksamaan?

- Riina

* kuva Reima 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti