2016-03-14

Järjestämisestä ja vaatekaapista.

KonMari

Se alkaa salakavalasti. Aurinko paistaa talven nuhjaamista likaisista ikkunoista sisään. Vaikka voisin tarttua ikkunalastaan, niin mieli tekee vaan järjestellä kaappeja ja karsia tavaraa.

Ostan itselleni vaatteita ihan älyttömän harvoin ja kaikki vaatteeni mahtuukin yhteen vetolaatikkoon. Nykyään, jos ostan uutta, niin pyrin hankkimaan hieman myrkyttömämpiä ja eettisempiä vaatteita. Viimeksi hankin itselleni topin ja tregginssit hajonneiden tilalle. Niin.... jotenkin saan vaatteeni rikki. Mies tossa irvailikin, että ne mitä en hajota, onnistun hukkaamaan...  

Olen aika univormupukeutuja, joten vaatteiden hankinta on sinällään helppoa, kun tietää mitä haluaa. Tosin ekologisuuden, eettisyyden ja kohtuullisen hinnan kohtaaminen on välillä hieman haasteellista. En malttaisi törsätä itseeni.... Toisaalta, jos vaatteista maksaa oikeasti tarpeeksi, niin ehkä niitä kohteleekin paremmin. 

Varustelekasta, tai Supernovasta saisi tietty tosi kestäviä ja käytettyjäkin vermeitä. Mietin vaan kauhulla niitä kaikkia koinsuoja- ja kyllästeaineita millä armeijavaatteet on varmaankin voideltu. Mies tosin silti ostaa noista kaupoista miltein kaikki vaatteensa. Parin euron kenttäsairaalapaita näyttää partaisen it-miehen päällä hyvältä! 

Vaatekaappistani löytyy lähinnä mustaa. Kolmet mustat leggarit, yhdet siniset tregginssit ja yhdet metsähousut, kaksi mustaa toppia, yksi juhlamekko, kaksi mustaa trikoo mekkoa (joista toista käytän lähinnä yöpaitana) yksi hamppujakku, yksi tekokuitujakku ja yksi puuvillainen neuletakki, pikkareita. yhdet rintaliivit, parit puuvillasukat ja villasukkia, kuoritakki, puuvillatakki ja sadetakki, kumisaappaat, vaelluskengät, talvikengät, läpsyt, lenkkarit ja uikkarit . Siinä se. Talvitakki olisi ensi talveksi silti etsinnässä. En halunnut ostaa täksi talveksi uutta (hajonneen tilalle, heh)  ja raskaana ollessa kuljinkin vain miehen takeissa koko talven. Onenksi nyt pärjään jo kuoritakillakin....

Karsimisen kautta oikeastaan siis selkeytyy se, mitä oikeasti haluaa. Jäljelle jää vain ne mistä oikeasti pitää... Ne asiat mitkä tuottaa iloa. 

En sitten tiedä,  onko tämä vain länsimaisten ihmisten tapa hallita elämäänsä.... Kerrostalo eläjän pyrkimystä tasapainoon kaaoksen keskellä. Koska ei pääse perusasioiden äärelle vaikka ruuan hankinnan suhteen, niin pyrkii hallitsemaan tavara kaaostaan. Yksi menolippu maalle omavaraisuutta opettelemaan siis jälleen tilattu.... 

Kärkyin kuitenkin vähän verkkokirjastosta *KonMari e-kirjaa muistin virkistämiseksi, mutta lainaus jonossa on 19 tyyppiä ennen mua. Taitaa muitakin kevätsiivous hieman kutkutella. 

- Riina

*sisältää affiliate linkin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti