2016-02-23

Jos maito ei riitäkkään?!

maidon riittävyys

Vastuu siitä, että saa alle kolmikiloisena syntyneen rääpäleen pidettyä jotenkin hengissa, tuntuu painavalta.

Ehkä pahin pelkoni on kaikkien kolmen lapseni kohdalla ollut sama: Pelkään, ettei multa tulekaan tarpeeksi maitoa. Vaikkei omat vauvat olekaan itkeskelleet nälkäänsä, niin jotenkin sitä silti pelkää, ettei pystykään tarjoamaan lapselleen tarpeeksi ravintoa. Jos kehoni onkin rikki ja vauva on jo  niin riutunut ja puhki, ettei jaksa edes itkeä..... 

Keskosuus tuo myös oman lisänsä syömissoppaan. Keskoslasten kasvua seurataan erityisen tarkasti ja siinä, missä täysiaikaisena syntynyt vauva voi helposti syödä vaikka vain yli 4h välein, niin keskosena syntynyt on ehdottomasti heräteltävä rinnalle vähintään kolmen tunin välein... Joskus tarvitaankin pyllypesut, että vauvan saa heräämään syömään  tarpeeksi usein. Tarvittaessa keskosten kohdalla otetaan kayttöön myös syöttöpunnitus, jotta voidaan olla varmoja, että vauva saa rinnasta maitoa tarpeeksi. Kotona tosin harvemmin puntari on käytettävissä, joten on vaikea arvioida saiko lapsi rinnasta tarpeeksi, vai tarvitaanko lisämaitoa.  Myönnän, että jokainen  neuvolan punnitus saakin niskakarvat nousemaan pystyyn.

Pelko maidon riittävyydestä jäytää mieltä siitäkin huolimatta, että jokainen lapseni on kasvanut rintamaidolla keskosuudestakin huolimatta hienosti. Silti se, että oma keho voisi tuottaa vauvan tarvitseman ravinnon tuntuu valtavalta vastuulta. Kaikkein pahinta ehkä on se, ettei kehostani löydy mitään maidon päällekytkentä nappia ja maidon riittävyyteen ei mitään takuita voi antaa.

Onneksi muutamia pieniä tekoja voi aina tehdä. Pesimispäivät. lepääminen. sekä nestetasapainosta huolehtiminen saattaa auttaa maidonnousuun ja riittävyyteen. Imetys on kuitenkin ehkä paras apu. Mitä enemmän laspsi on rinnalla, sitä enemmän maitoa on tilauksessa ja keho yrittää tilauksen tällöin parhaansa mukaan täyttää.... 

Neuvolassa pärähti tänään puntariin 3140g, joten ehkä uskallan pikkuhiljaa luottaa siihen. että rintamaito todella riittää.... 

4 kommenttia:

  1. Tiedän itsekin tuon tunteen. Kyllä se vauva kuitekin kasvaa, ei sitä kannata liikaa murehtia!

    VastaaPoista
  2. Suloinen vauva! Imetys on kyllä niin herkkisaihe, varmaan jokainen äiti kokee siitä epävarmuutta... Mulla ei rintojen iho kaikista rasvailuista huolimatta kestänyt millään pitkiä tissittelysessioita, mulla on helposti ärtyvä atooppinen iho, eikä maidon ja vauvan syljen yhdistelmä tehnyt hyvää iholle. Esikoinen sai aikoinaan koko ajan lisämaitoa, nuorempaa täysimetin 1,5 kk ja kolmen kuukauden iässä rintamaito jäi pois. Mä oon ollut molempien vauva-ajat yksin, joten siinäkin mielessä ajankäyttö vähän haastavaa... :)

    Mukavia imetyshetkiä sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jännää miten se tälläi saakin kolmannenkin lapsen kohdalla tuntemaan itsensä hyvin epävarmaksi. Sitä miettii tuleekohan rinnoista oikeasti mitään, saatika että tuleeko tarpeeksi. Kun keskoset on aluksi hyvin väsyneitä, niin on vaikea tietää varmasti mistä väsymys johtuu. Kauhulla sitä miettii sitäkin, onko ne vaan niin väsyneitä nälästä, enkä tajua antaa korviketta tarpeeksi ajoissa. Rinnanpäiden rikkuminen on kyllä ikävää ja uskon, ettei imetystä kovin pitkään jaksaisikaan jatkaa, jos kokoajan iho on rikki. Itsellä rikkuu aina aluksi, mutta paranee sitten, eikä enää niin helposti riku. Onneksi kasvaa ne lapset korvikkeellakin hienosti. <3

      Poista