2015-12-01

Ultra

Kontrolliultra ennenaikaisuuden riski
Kävin eilen ultrassa tarkastuttamassa kohdunsuun tilannetta. On jännä, miten ultra voikaan jännittää niin paljon! Vaikka edellisenä iltana vauva oli pitänyt kunnon potkupalloharkat, niin matkalla ultraan tuntui, ettei vauva liikkunut yhtään. Pelotti!

V oli vielä menossa isomman poikansa kanssa viikonloppuna metsään vaeltamaan, joten jännitti sekin, joutuuko reissun perumaan, jos mulle isketäänkin pakkolepo päälle. On jännä miten kohta 18-vuotiaasta jätkästä isän kanssa metsään lähteminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista. Olisi ollut inhottavaa tuottaa pettymys...

Ultraava lääkäri oli hiukan myöhässä, mutta ultraus sujuikin sitten aika vikkelästi. Vauva oli hieman pienehkö, muttei liian pieni. Lääkäri vaan totesi, etten kuulemma näköjään saa kovin suuria vauvoja aikaiseksi. Nauratti.... Kohdun suun tilannekin oli oikein hyvä! Se oli todella helpottavaa kuulla, sillä viime aikoina paineentunne on pysäyttänyt miettimään, että syntyykö tämäkin ennen aikojaan.

Lääkäri käski ottaa hyvin herkästi yhteyttä neuvolaa
n, tai käydä tarkastuttamassa tilanne tarpeen mukaan TAYS:ssa.  Toivon kuitenkin, että raskaus kestäisi pitkälle tammikuun loppuun ja parhaassa tapauksessa helmikuun toiselle viikolle, jolloin vauva määriteltäisiin jo täysiaikaiseksi.

En ole vielä alkanut ajatella kovinkaan paljon synnytystä. Uskonkin, että joulu ja talvipäivänseisaus saa tehokkaasti ajatukset muualle. Uskon kuitenkin, että kaikki menee hienosti, mutta toivon, ettei doulan pois jättäminen seuraavasta synnytyksestä ollut katala virhe. Mietin sysäänkö liian suuren vastuun miehelle ja että pystynkö sventymään synnytyskuplaani yhtä tehokkaasti, kuin kuopuksen synnytyksessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti