2015-12-30

rv 31+1 ja ultra

rv 31

Kontrolliultra oli tänään. Piti hieman siirtää miehen työkuvioiden takia aikaa, mutta onneksi onnistui! Jännitin ultraa taas ihan hirveästi etukäteen, sillä muutama yö sitten oli taas supistellut oikein urakalla.

Tuomio oli hieman varovainen. Kohdun kaulaa oli vielä kohtuullisesti jäljellä, mutta olisi kuulemma suoranainen ihme, jos pääsen täysille viikoille. Tilanne ei ole vielä ihan hälyttävä, muttei kauppakasseja saa kantaa, eikä muutenkaan pahemmin mitään nostella. Vielä en siis joutunut pakkolepoon, mutta ulraan pitää mennä taas 2vko päästä.

Ultralääkäri myös sanoi, ettei kovin mielellään laittaisi tukilankoja. Pahimmassa tapauksessa niiden laittaminen saa synnytyksen jo etenemään. Sen sijaan nainen oli erityisen kiinnostunut hyvän bakteerikannan lisäämisestä emättimeen. En todellakaan tienyt, että maitohappobakteereja saa emätinpuikkoinakin! Lääkäri kertoi, ettei varsinaisesti tutkimukset ole niin pitkällä, että tiedettäisiin onko niistä apua ennenaikaisuuteen, mutta mitään haittaa niistä ei kuulemma ainakaan ole. Hyvien bakteerinen lisääminen oli kuulemma lääkärin ihan lempiaihe. Keuhkoja kypsyttävästä kortisonista saattaa olla jopa haittaa, jos sen kanssa hätiköi. Supistuksen estolääkityskin oli vähän niin ja näin. Nyt siis ei ole oikein muuta mahkua, kun ottaa rauhallisesti.

Vauva oli jo kääntynyt raivotarjontaan ja pää oli jo löytänyt oman kuoppansa kohdun suulta. Painamalla ei onneksi kohdun sisäsuu näyttänyt vielä aukeavan.  Kohdun kaula oli vähentynyt 4,2-centistä 3,5- centtimetriin. Ei siis mitään hätää kuitenkaan vielä... Kuopuksen kohdalla kohdunkaula alitti 3cm rv. 32+3. joten onneksi siihen on vielä hieman matkaa.

Ehkä taa tästä! Ainakin Aarrekidin ihanuudet löysi jo tiensä postista meille! JESS!!!

- Riina

2015-12-29

Tytön kivoin joululahja

kännykkä joululahjaksi lapselle

8-vuotias sai ensimmäisen oman puhelimensa isovanhemmilta joululahjaksi. Ekat päivät on mennyt lähinnä pelatessa, sillä ei olla vielä haettu liittymää. Ei itseasiassa pidetty puhelinta vielä edes tytölle kovin tarpeellisena, sillä neiti ei pahemmin yksin huinaa vielä missään kaukana. Kun tuffa kuitenkin puhelimen hankintaa ehdotti, niin ajatus tuntuikin ihan hyvältä. Luo se meille vanhemmillekin turvaa, ettei jokaista lähipuiston pusikkoa tarvitse etsiä, jos tyttö on kavereidensa kanssa ulkona.

Hankimme tytölle liittymäksi ihan prepaid-liittymän. Tällöin ei puhelinlaskussa voi tulla mitään ylläreitä. 8-vuotias onneksi osaa tosin jo lukea ja ymmärtää palveluiden maksullisuuden. Totuuden nimissä kuitenkin pitää todeta, että annoimme joskus muutama vuosi sitten neidin pelata isänsä puhelimella Angry birds-peliä ja jollain kummmallisella tavalla miltein huomaamatta neidin tuli hieman osteltua pelin tiimellyksessä jotain lisäjuttuja oikeella rahalla. Ostamiseen ei vaadita mitään sen ihmeellisempiä tilinumeron syöttämisiä, vaan ok-napin painaminen riitti. Onneksi huomasimme asian tarpeeksi ajoissa, ettei ehtinyt maailman isointa laskua tulla. Huh! Ei edes meille tullut mieleen etukäteen, että ostaminen oli tehty niin naurettavan helpoksi...

On jotenkin jännä, mutta joululahjaksi saamansa kynsilakka ja älypuhelin tekee tytöstä jotenkin kolme kertaa isomman oloisen. Äidin pikkutyttö on yhtäkkiä kasvanut isoksi! Sniif! On jotenkin järkkyä, että toisten mielestä jo 9-vuotias on esiteini. Hullua! Mihin tää aika oikein menee?! Juurihan ihmettelin neitiä keskoskaapissa....

Ehkä ajan kanssa toivun tästäkin kasvukriisistä. ;)

- Riina


2015-12-28

Alehaukan Aarrekid löydöt

Aarrekid ale

Aarrekidin alesta lähti tällä kertaa mukaan ihana Rainforest mekko, mustia leggareita ja suloinen tupsupipo. Rakastan yli kaiken löytöjäni ja tytärkin tuntuu tykkäävän.  En malta odottaa paketin saapumista!

Aarrekidin verkkokaupan kaikista vaatteista on nyt -40% alet, joten kannattaa kurkata!

2015-12-27

RV 30+5

rv 30+5

Tämä raskausviikko on kaikella tavalla ollut varsin omituinnen. Yöt on mennyt lähinnä valvoessa. En silti ole ollut ihan kuoleman väsynyt aamuisin, mutta huomaan olevani malttamaton ja kärttyinen. En todellakaan haluaisi! Toivon kuitenkin, että  nämä yövalvomiset valmistaa kehoani imetysrumbaan vauvan synnyttyä.

Oma keho ei ole toiminut kovin luontevasti. Niveliä on öisin särkenyt ja muutaman kerran on tullut niin hirveitä suonenvetoja ja pohjekramppeja, että miltein itku tuli. Ylivarovainen liikkuminen ennenaikaisuuden pelossa saa muutoinkin olon tuntumaan aika kehnolta. Onneksi eilinen kävely koko perheen voimin toi oikeasti uutta virtaa. Pitää vaan muistaa kuunnella kehoa. Jossain vaiheessa tuntui, että pienienkin ylämäkien kohdalla supisteli, mutta eilen ei onneksi mitään sen suuntaista ilmennyt.

Kaiken tämän sokerin ja vehnän ahtaminen näin joulunaikaan ei ole todellakaan tehnyt keholleni hyvää. Eilen illalla puhkesi joka hirveä punoitus kasvoille. Osa punoituksesta laski yönaikana pienellä hipaisulla 0,5% hydrokortisonia, mutta osa varmaan on ihan vaan ihon kukkimista kaiken sen suklaan ja joulutorttujen syömisen jälkeen.

En ole vielä tehnyt synnytystoivelistaa, mutta tuskin se kovin suuresti muuttuu edellisestä. Selkeytyy tosin.

Hurjasti juttuja on vielä hankkimatta, joten vauva ei todellakaan saisi tulla vielä. Tosin viimeksikin Mies hankki sairaalassa olo aikanani kaikki loput tarvittavat tarvikkeet, kuten vauvanpeiton ja lakanoita, jotka olin jättänyt viime tippaan. Ehkä tälläkin kertaa kaikki saadaan kuitenkin hankittua ennen vauvan kotiutumista. Alennusmyyntejä tosin on tullut kurkittua sivusilmällä, josko jotain mieleistä löytyisi vauvallekin. Saas nähdä <3

- Riina

2015-12-26

Kirjasto ja villikko lapset

lapset ja kirjasto

Kirjasto on ehkä yksi mun lempi asioista maailmassa! Olemme onnekkaita, kun kirjastojärjestelmämme toimii näin hyvin. 

Kaikkea ei tarvitse omistaa ja parhaat asiat on ilmaisia. Maksan kuitenkin kirjastollekin toisinaan mieluusti muutaman euron siitäkin ilosta, että ne varaa mulle kirjan ja ilmoittaa, kun se on noudettavissa. 

Myönnettäköön, että juuri 8-vuotta täyttävä esikoiseni on yleensä mun kirjastoseurana. Kuopus sen sijaan jää pääsääntöisesti kotiin isänsä kanssa, mitä nyt joskus on mukana pikaisesti kirjoja palauttessa. Olen aika mukavuudenhaluinen ja 3-vuotias villikko tuskin jaksaisikaan kovin kauaa olla rauhakseen hyllyjen välissä. 

Liikutaan muutoinkin lasten kanssa aika lailla niiden ehdoilla. On ehkä hulluakin, ettei "altisteta" lapsia pahemmin väsyneille neljän ruuhkan kauppareissuille, tai ihan aina raahata joka paikkaan mukaan. Yleensä jos kiukkuitkut nousee päälle, niin tiedetään, että ollaan oltu jossain juuri hieman liian pitkään. Meidän moka, sori baby... Juuri itseasiassa eilen sukulaisilla mentiin jonkinlaisen rajan yli, kun kuopuksella tuli totaaliset väsymysitkut juuri lähtöhetkellä. Olisi vaan pitänyt luottaa vaistoon ja lähtee tuntia aijemmin... En usko silti siihen, että lasten välttämättä tarvii osata käyttäytyä, olla hiiren hiljaa, tai nätisti. 8-vuotias tietenkin osaa jo kirjastossa kuiskia, mutten kyllä alkaisi kolmevuotiaalta moista vaatimaan. Myönnän silti, että juuri meidän muksut on joka paikassa  ne, joiden ääni kuuluu ja vauhti kiihtyy. Uskon silti, että niin lapsilla pitääkin. 

Lapsien kiukuttelu on hyvin usein aivan omaa syytäni. Olen niissä tilanteissa kuunnellut omia halujani, enkä lapsen. Sekin on silti kai ihan inhimillistä. Aina en osaa olla se aikuinen, joka pitäisi. 

- Riina 


2015-12-25

Lahjuksia


joululahjat

Oon nukkunut hieman kehnosti viime aikoina, joten en jaksanut kovin paljoa jouluakaan sen kummemmin tressailla. Jouluvietto meillä perheen kesken alkoi jo talvipäivänseisauksena, mutta mun vanhempia ja sisaruksia nähtiin aattona.

 Sukulaisten paketteihin ei pahemmin mitään kovin ihmeellistä päätynyt. Jotain ihan pientä vaan. Vanhemmilleni vein luomuherkkuja korissa ja sisaruksilleni annoin karkkia lasipurkeissa.

Sukulaislapsille hankin ekologisia puuvärejä Suomalaisesta kirjakaupasta ja  väritettäviä naamareita Leikkien lelukaupasta.. Omat lapseni sanoi, että ne lahjat oli ihan kivoja, joten ehkä ne kelpasi. Stabillon green-värikyniä myydään Suomen luonnonsuojeluliitonkin kaupassa, joten kuvittelen niiden olevan aika hyviä valintoja muutoinkin. Leikkien lelukaupasta löysin pienelle siskon pojallekin Plan Toyn pupu kilpa-auton. Oli oikeasti ihana ylläri kuinka paljon puu- ja ekoleluja kyseisestä kaupasta löytyikään! Suosittelen vierailemaan verkkokaupan lisäksi myös myymälässä.

Suloista joulupäivää <3

- Riina

2015-12-23

Lahja miehelle

joululahja miehelle

Miehelle ostin joululahjaksi jotain pientä tarpeellista. Myönnän, että lahjaa ostaessa ajattelin vain itseäni. Deororantin päivittäminen luonnonkosmetiikkaan ei ainakaan karkoita vaimoa yliherkkyyksineen kauemmas. Hammasharja oli vain musta kaunis ja saippua tuoksui hyvältä. Ainakin kaikki menee käyttöön...

<3 Riina

2015-12-22

Talvipäivänseisauksen piparihetki

piparkakutlasten kanssa leivonta

piparit

Myhäilen hiljaa kahvikuppi kädessä keittiön pöydän päässä, kun mies leipoo lasten kanssa pipareita ja joulutorttuja. Itse saan keskittyä vain niiden syömiseen.

Muutama lahjakin on jo avattu ja muutama vielä avaamattakin, mutta niistä taidan tehdä ihan oman postauksensa. Meillä siis joulunvietto alkaa pakanallisesti näin talvipäivänseisauksena.

Ihanaa joulunaikaa!

<3 Riina

2015-12-21

Neuvola

neuvola rv 29
rv 29+6
Aamulla en oikein pystynyt keskittymään mihinkään kunnolla. Jätin lelut keräämättä ja päätin, että tiskaankin vasta neuvolan jälkeen. Olin nukkunut super huonosti... Sain unta neljän maissa aamu yöllä ja senkin jälkeen kävin muutaman kerran pissalla. En ollut aamulla kuoleman väsynyt, mutta kyllä valvominen aina veronsa ottaa.

Neuvolassa verenpaine oli taas mulle luontaisesti koholla (138/86). Näillä paineilla ei yleensä tehdä vielä mitään, mutta ei se kai kovin terveellistäkään ole. Tosin mulla on ollut korkee verenpaine teini-ikäisestä asti, joten mistä sen tietää, jos tää on mulle vaan luonnollinen olotila, ilman sen suurempia verenpainetauteja. Niiden parin verenpainekohahduksen lisäksi, joista täällä blogissakin kerroin, ei mitään oireita korkea verenpaine mulle kuitenkaan aiheuta. Tuntuisi tylsältä vain numeroiden takia alkaa syödä verenpainelääkkeitä. 

Sain muuten tiristettyä naurettavan määrän pissaa testiä varten ennen terkkarille menoa. Niin pienellä pissamäärällä proteiinit näyttää virheellisesti plussaa, vaikkei mitään ongelmaa oikeesti olisikaan. Neuvolatäti patisti mua juomaan vettä neuvolakäynnin ajan, jotta pystyisin antamaan uuden näytteen käynnin lopuksi. Pissa oli siis ihan puhdas toisella näytteenanto kerralla. 

Puntari näytti 70,3kg. Olen hieman kauhuissani! Painon pitäisi oikeesti olla se viimenen asia mitä mietin, mutta kyllä se silti hirvittää. Olen hurjan kateellinen lisäksi niille odottajille, jotka pystyy käydä kävelyillä ja jopa kuntosalilla ilman, että pelkää lapsivesien lorahtavan lattialle. Pelkään kunnon uudelleen rakentamisen synnytyksen jälkeen olevan jotenkin turhankin vaivalloista. 

Fundus-mitta oli muuten hieman pieni. Edellisen käynnin keskikäyrältä oltiin tiputtu alemmas. Terkkari sanoi, että vauva tuntuu käteenkin aika pieneltä ja sitä se ultralääkärikin viimeksi sanoi. En kuulemma vaan näytä osaavan tehdä kovin suuria vauvoja... Pitää toivoa kuitenkin, että vauva kasvaa tarpeeksi. 

Huomenna avataankin jo lahjoja. On meinaan talvipäivänseisaus <3 

Valoa kohti! 

-Riina 

2015-12-20

rv 29+5

rv29+5

Tein sen taas... Keho tuntui niin hyvältä, että uskaltauduin tekemään viikkosiivouksen. Pyyhin pölyt, imuroin, pesin kylppärin ja vaihdoin lakanat. Ei siis mitään ihmeellistä. Olo oli senkin jälkeen sen verran hyvä, että intouduin kyykkimään lasten kanssa lattialla leikkien legoilla.

Nyt olen kuitenkin kellahtanut sänkyyn tyynykasan ja peittojen keskelle ja täytyy myöntää, että täältä nouseminen on työn ja tuskan takana. Ei mua supistele, mutta on sellainen jännä olo. Seisomaan noustessa alaselkä ja lantio ilmoittaa olemassa olostaan. Olin äskön oikeasti aidosti onnellinen, ettei matkalla vessaan mennyt lapsivedet.

Huomenna on lisäksi neuvola ja jotenkin odotan kauhulla tuomioita. Onkohan verenpaine taas pilvissä?... Nukkuminen on ollut taas viime päivinä sitä sun tätä: Heräilen, enkä saa heti unen päästä kiinni. Niveliä särkee ja ramppaan vessassa. Ilmeisesti nukun kuitenkin sen verran. että jaksan ihan hyvin touhuta päivät. Iltaisin ja öisin unettomuus silti häiritsee, vaikkei vähäisistä unista olisikaan seuraavana päivänä haittaa.

Saas nähdä kuinka muijan käy...

- Riina

2015-12-18

LOMA!

Miehellä alko tänään loma ja koko päivä on ollu muutenkin aika hulvaton! Tää päivä on ollut monella tapaa taas hyvä muistutus, et mikään ei ole oikeesti kovin vakavaa... Pitää vaan ottaa rennoin rantein.

<3 Riina

2015-12-17

Puolikuntoista kotoilua ja raskaushormoonit

raskaushormoonit
Odotan jo innolla F:n joululomaa. Poikanen tuli tosin tytön alkuviikkoisen flunssan jälkeen myös kipeäksi, joten puoli kuntoinen kotoilu jatkuu. On silti ihanaa, kun lunta satoi kunnolla ja toi hieman valoa tullessaan.

Pillahdin raskaushormooneissani itkuunkin, kun pelkäsin olevani kamala ilonpilaaja. Mies kertoi, että hänellä on koko viikonlopun meno tammikuun lopussa. Rupesi jännittämään, että miten selviydyn, jos ultrassa tulee vaikka pakkolepo tuomio. Mietin jo kyyneleiden seasta, että on varmaan pakko soittaa äidille, että hän tulisi silloin viikonloppulomalle meille. Mies naurahti, että totta kai sen menon voi siinä tapauksessa perua, jos niikseen tulee. En tosiaan tiedä, miksi olen näin herkkä.

Taidan tarttua illemmasta vielä saksiin ja kierrätyspaperiin. Luvassa saattaa olla terapia lippunauha lastenhuoneeseen, josko nää raskaushormoonit tästä tasaantuisi.

<3 Riina

2015-12-15

Pulkkamäessä ja päivän kivat

pulkkamäki tampere
pulkkamäki kaleva

Kun mies tuli eilen kotiin jatkamaan työjuttuja, niin karattiin poikasen kanssa pulkkamäkeen. F jäi valitettavasti petiin kurkkukipuisena ja koska pieni flunssan poikanen jatkuu tytöllä tänäänkin, niin toivon todella, että lumet ei heti sula...
Oman pihan pulkkamäet on itseasiassa niin hurjia, että suunnistimme suosilla Kalevan uimahallin takana olevaan mäkeen, jota meidän 3-vuotiaskin voi laskea turvallisesti. Saa nähdä, onko mäet vielä ensivuonnakin tässä, sillä kaupungilla on suunnitteilla rakentaa näille huudeille maauimala. 
Poikanen kiskoi pulkan intoa puhkuen ylös mäkeä ja laski alas. Pidin hieman vain pulkkaa aloillaan mäen päällä ja annoin alkuvauhdit, mutta muuten ei mun tarvinnu mahani kanssa kauheesti osallistua. Pulkkamäen jälkeen kuitenkin R:lle iski pienoinen väsymys ja kotimatkalla hieman kiukuteltiinkin. Onneksi nämä kiukut on melko iisejä ja toisaalta aika hyvin ennakoitavissa. Kyllä sitä itsekin on kiukkuinen, jos väsymys yllättää, joten mistään uhmasta ei voi puhua. 
Onneksi valoa riittää hieman paremmin nyt, kun lunta on maassa! Ehti jo olla sen verran synkkää ja pimeää, että pelkäsin jo vallan masentuvani. Onneksi jo talvipäivänseisauksesta valon määrä jo alkaa lisääntyä<3 
Ihania asioita& mahdollisuuksia tänään on ainakin nämä: 
3. On lunta <3 
4. Juuri nyt ei supistele
5. Sain äidiltä nokkoskalkkia
- Riina

2015-12-14

Kotipäivä

supistukset

Tästä päivästä tulikin yllättäen kotipäivä, kun tyttö heräsi yöunilta kurkkukipuisena. Poikanen oli tietenkin silti innoissaan, kun siskosta oli seuraa aamupäivälläkin. Toivon vaan, ettei noi lumet ihan heti sula. Tulisi muuten varmaan pulkkaraivo...

Eilen siivosin lattioita kontaten rätin kanssa. Kuvittelin, että koska olo oli niin hyvä, niin voi pestä hyvin listatkin. Se oli ehkä pienoinen virhe, sillä illalla supisteli. Pelotti taas, löydänkö itseni yön aikana TAYS:n synnäriltä. Onneksi aamu kuitenkin valkeni ja supistuksetkin oli siihen mennessä poissa. Pitäisi malttaa ottaa rauhallisesti, mutta kun on tulossa joulu ja kaikki... Pitäisi muistuttaa itseään joka hetki siitäkin, että esikoisella ja tällä mahan asukilla on miltein sama laskettuaika ja että niinhän siinä kävi, että esikoinen syntyi joulupäivänä. Joulua ei kuitenkaan vietetä kaapissa, joten turhaahan se riehuminen muutenkin on.

Tiskata on kuitenkin ihan pakko, joten nähdään....

<3 Riina

2015-12-11

Arkikuvia ja joulujuttuja

Läksyt arkikuva

arki

lapset leipoo


 Poikanen ei haluaisi pitää kotona mitään muuta vaatteita, kun Marlonin kalsareita, ja Noshin kamerapaitaa. Toisinaan jätkä hilluu kotona alasti, joten aika mukavuus edellä sekin menee, niin kuin meillä muutkin. Onneksi sentään ihmisten ilmoille suostuu pukemaan muutakin.

On ihanaa, että alkoi viikonloppu. <3 Tehtiin pikasämpylöitä kaurahiutaleista ja paistettiin ne kypsiksi pannulla. Voita nokkaan, niin ihan hyvältä ne maistui.

Joululomakin alkaa kohta ja on matavaa, että miehellä alkaa samaan aikaan loma, kuin F:lläkin. Joulu alkaa meillä jo talvipäivänseisauksesta. Joinain vuosina lapset sai joka päivä yhden lahjan aina jouluaattoon asti. Saa nähdä, miten tänä jouluna tehdään. Meillä ei syödä perinteisiä jouluruokia kotona, vaan syödään sitä, mitä tekee mieli. Tosin vanhempieni luona vedellään sitten niitä perinteisiä herkkuja aattona.

Kohta kauppaan ostaan herkkuja viikonlopuksi <3

<3 Riina

Pakuritee

Cocovi

Mulle on muodostunut pakurikäävän litkimisestä tottumus. Tällä hetkellä kaapista löytyy Cocovin pakuriteepusseja, joka on ihanan helppoa. Tosin luulen, että vahvempaa teetä saa keittämällä pakurirouhetta miedolla lämmöllä kattilassa.

Vetelen hautuneen pakuriteen kylmänä. Kun muki on tyhjä lisään vaan uuden satsin kuumaa vettä saman teepussin päälle ja annan jäähtyä. Kun teepussista ei enää irtoa väriä, on aika vaihtaa teepussi. Päivässä tulee juotua useampi mukillinen, joka on ihan hyvä tälläiselle, jonka nesteen saanti olisi muuten rajoittunut lähinnä kahvinjuontiin. Raskausaikana muutenkin pitäisi kahvia hieman vähentää, joten uskon pakuriteen olevan paljon parempi vaihtoehto.

Pakuriteetä menee välillä myös marjasmoothien pohjaksi. Normaalisti smoothieeseeni menee pakuriteen lisäksi mustikoita, tyrnejä ja puolukoita. Lisäksi hiukan raakaa kaakaojauhetta ja kourallinen tummaa salaattia, vaikka Järvikylän Salanovaa. Makeutta haen smoothieeni banaanilla, vaikka tiedän, että hunaja voisi olla vielä hieman parempi valinta.

Mies osti viimeksi Cocovia, mutta kun se loppuu, niin ostan varmaan Puhdistamon pakurirouhetta... 

Pakuripäisin terkuin:

-Riina

Supistuksia...

Ennenaikaiset supistukset

Illalla nukkumaan mennessä tuli hieman huono olo. Sitten ilmaantuivan supistukset. Maha meni ihan kovaksi, mutta sen lisäksi se tuntui myös aaltomaisena kipuna. Menin hätäpäissäni lämpimään suihkuun ja kiroilin. Lapsi ei oikeasti saa tulla vielä maailmaan! Se olisi vielä pienempi, kuin esikoinen...

Muutama supistus tuli vielä suihkun jälkeenkin. Heitin lämpimän peiton korviin ja toivoin niiden menevän pian ohi. Ulkona välähti. Jyrähtikin. Olin varma sen olevan ukkonen! Tuntui hullulta, että mahdollisesti ukkosti näin joulukuulla! Oli hullua, että ukkosti juuri nyt, kun mua supisteli.

Mietin kauhulla, missä R olisi sen aikaa, kun olisin vauvan kanssa sairaalassa. Jos vauva syntyisi nyt, niin sairaalassa menisi vähintään kuukausi... F pärjäisi kyllä, mutta tuntuisi pahalta viedä R hoitoon. Ehkä olisi pakko pyytää anoppi auttamaan. Mietin sitäkin, etten todellakaan raaskisi herättää kuopusta, jos synnytys nyt käynistyisi. Olisi pakko vaan tilata taksi ja luopua ajatuksesta, että mies osallistuisi synnytykseen.

Onneksi kuitenkin supistukset menivät ohi tunnissa. Ei ne kovia olleet, mutta pelästytti. Onko oma kehoni todella niin romu, ettei se jaksa kantaa pienokaisia yhdesää kuukautta? Välillä tulee sellainen olo, että tieten tahtoen tehtailen keskoslapsia. Kamala ajatus! Laitan jalat tiukemmin ristiin ja toivon viikkoja rutkasti lisää. Joulun jälkeen viimeistään näkee, onko näistä supistuksista tullut damagee ja joudunko pakkolepoon, jos kohdunkaula on lyhentynyt.

Onneksi kuitenkin V pystyy tekemään hurjasti etätöitä, joten kyllä sen pakkolevonkin pystyisi ehkä taas sumplimaan.... Ehkä sen keskola ajankin, ilman kuopuksen hoitoon laittamista,  jos pieni vaan päättää tulla...

-Riina

2015-12-10

Raskaus juttuja

odotusblogi raskausmaha

Nyt mennään raskausviikoilla 28+2. Maha on isompi, kuin kummankaan edellisen lapseni syntymä viikoilla. Tyttö siis syntyi rv 33+1 ja poikanen 36+5.

Täytyy myöntää, etten todellakaan rakasta raskaana oloa. Tosin synnytystä pidän niin voimauttavana kokemuksena, että sen voisin tehdä useamminkin, jos vaan joku muu hoitaisi tämän raskaana olon. Ei sillä, jokainen raskauteni on mennyt melko iisisti, mitä nyt hieman ollut tuskastuttavia liitoskipuja, kuopuksesta pakkolepoa ja esikoisesta kipeitä supistuksia.

Raskauden aikainen painonnousu pistää mut välillä hieman apeaksi. Oma keho muuttuu niin nopeasti, etten pääse oikein mukaan muutokseen. En onneksi omista vaakaa, joten kilojen kyttäämiseksi tämä ei mene. Peilistä katsoo silti joku valasta muistuttava olio, siitäkin huolimatta, että painonnousu on pysynyt vielä melko maltillisena. Edellisellä neuvolakäynnillä rv 26+6 painoa oli siis 68,1kg. Rappusissa hengästyttää ja yöllä vessareissuilla pitää irvistellä, jotta pääsee liitoskipu vihlaisujen saattelemana ylös sängystä.

Kummallinen himo on yllättänyt taas ihan puskista! Äiti syötti meille lapsena A. Vogelin nokkoskalkki-tabletteja. Vaikka en niitä ole vielä ostanutkaan, niin välillä tekee niitä mieli niin, että melkein itkettää. Ehkä mulla on joku puutostauti!? Esikoisesta oli sama juttu ja kuopuksestakin jossain vaiheessa, vaikkakin kuopuksen kohdalla en tainnut niitä syödäkään, kun kuvittelin tytön ennenaikaisuuden johtuneen nokkoskalkista...

Toiveet on korkealla, että tämän raskauden kanssa mentäisiin täysille viikoille. Ennen joulua mulla on vielä yksi neuvola ja heti joulun jälkeen kontrolliultra, jossa katsellaan taas kohdunsuun tilannetta.

Näillä mennään....

-Riina


Luomuisia super jouluherkkuja!

Blogaus sisältää mainoslinkkejä

 Näin joulun alla ainakin omaa herkkuhammastani alkaa pahasti kolottaa. Vaikka meillä yleensä syödäänkin karkkipäivinä ihan niitä kamalia väriaineita sisältäviä karkkeja ilman luomumerkkejä, niin aina välillä niitä tulee onneksi ostettuna luomulaatuisinakin. On ihana, että nykyään netti on tulvillaan makeita luomuherkkuja myyviä verkkokauppoja.   Yksi lemppari kaupoistani onkin Hyvinvoinnintavaratalo.

Oikeastaan ihan muutamassa vuodessa herkkurintamalla on tapahtunut isoja hyppäyksiä! Muutama vuosi sitten esimerkiksi luomulaatuisia pääsiäismunia ja suklaita ei oikeasti suomesta ollut saatavilla. Luomukarkkeja oli ylipäätään todella vaikeeta löytää. Viime pääsiäinen oli jo onneksi paljon mahtavampi ja tänä jouluna kaupoista löytyi jo luomu suklaakalentereitakin! 


Voitteko uskoa, että nykyään on saatavilla luomusuklaapukkeja! Hintakaan ei musta ole mikään kamala. 2,5€ joulupukiksi muotoillusta suklaasta on ihan siedettävä. <3 



Joulu ei tietenkään oo mitään ilman pähkinöitä! Tyttäreni herkkua on pistaasipähkinät. Se ei itseasiassa ole ollenkaan huono herkku, sillä joidenkin tutkimusten mukaan pistaasipähkinät tukee suoliston hyvää bakteerikantaa! Ne myös tasapainottaa verensokeria, kun niitä syö runsaasti hiilihydraatteja sisältävän aterian yhteydessä. Ne muuten alentaa myös kolesteroolia, joten aika superruokaa siis! 


Myös marjat sopii mun mielestä äärettömän hyvin jouluun! Foodin mustat mulperit maistuu kultaisia mulpereita hieman kirpeämmiltä. Mulperit on oikea ravinnepommi ja sisältääkin mm. rautaa, kalsiumia, k-vitamiinia, c-vitamiinia, hurjan määrän antioksidantteja! Foodin merkkinä on mun mielestä yksi parhaista! Merkki satsaa laatuun ja on oikeasti käynyt katsomassa viljelmillä, miten raaka-aineet tuotetaan. 



Puhdistamon tuotteet on aina melko varma valinta. Ehkä isoin juttu Puhdistamolla onkin, että jokaisen tuote-erän raskasmetalli- ja mikrobiologiset tutkimustulokset on haettavissa yrityksen verkkosivujen kautta. Voi siis olla varma siitä, että ostamani tuotteet on laadultaan moitteettomia! Tyttärenikin himoitsemia gojimarjoja meinataan myöskin hankkia joulupöytään. Jännä kyllä, mutta musta gojit on muutenkin aika jouluisen makuisia. Mistä lie johtuu! Gojeja voi heittää myöskin vaikka glögin, teen, tai keittojen sekaan!



Ihanan suklaisen joulujuoman saa vaikka sienistä ;). Vastustuskykyä ja suoliston hyvinvointia tukeva Four stigma foodin Pakuri-kaakao juoma on mun mielstä ihan mahtava vaikka lahjaksi! Supereidenkin pitää maistua hyvältä ja siinä Four stigma foods on onnistunut loistavasti!



Puhdistamon Pakurikahvia vein muuten juuri muutama viikko sitten äidilleni synttärilahjaksi. Jaakko Halmetoja sanoi Vihreä joulu-messuilla viimeksi jotenkin niin, että syö yrttisi missä muodossa vaan, kunhan syöt. Yrttien ja superfoodien veteleminen on hyvä tehdä maku edellä. Kahviin sekoitettu pakuri on kaikella tapaa ihan hyvä valinta. <3


Ehkä näillä jouluisilla ihanuuksilla pääsee jo ainakin alkuun. Tosin meillä joulunvietto alkaa jo pakanallisesti talvipäivänseisauksesta, joten ehköhän keksi vielä toisenkin satsin herkkuja tänne blogiinkin esiteltäväksi! Supereita ei koskaan voi olla liikaa ja niihin hurahtaa aika tehokkaasti! Parasta on, ettei mistään tarvitse luopua, mutta laatua voi parantaa loputtomiin! ;)

terkuin:

Riina 

2015-12-08

Hitaat aamupäivät

Nosh organics leikkiruoka

puiset leikkiruuat

Aamupäivät R:n kanssa menee meillä melko leppoisasti. Vien eikoisen aamulla kouluun ja mies tekee työhommia sen aikaa kotoa käsin. Kun tulen takaisin vedellään aamupalat pitkän kaavan mukaan, siivoan, pesen pyykkiä ja tiskaan. Blogaankin vähän. R poikanen osallistuu mielensä mukaan kaikkeen. Painaa pesukoneen nappeja, tai kulkee perässäni rätin kanssa.

Suren hieman sitä, että nämä pienet arjen laatuhetket kaksin kuopuksen kanssa varmasti vähenee vauvan synnyttyä. Mietin miten R ottaa vauvan tulon vastaan. Onneksi kuitenkin R saa näillä näkymin olla eskari-ikään kotona. Ensi syksynä voisi aloittaa kuitenkin jonkun kerhon. Siskonsa kävi samassa iässä ihanassa Kuvataidekerho Wäinössä, joka on ihan tossa nurkantakana. Ehkä sinne menee veljensäkin....

Myönnän olevani hurjan onnekas, kun pystyn olemaan kotona lasten ollessa pieniä. Pitäisi osata ottaa näistä hetkistä kaikki irti...

-Riina

2015-12-07

Harmaa harso

blogaus työpiste lundia classic

Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, kuinka vähän onkaan enää valoisaa aikaa päivästä. Kuvatkin saa päälleen harmaan harson.  Myönnän, että pimeys vaikuttaa aika voimakkaasti mieleenikin... Olen hurjan väsynyt aamuisin, mutta onneksi keittiön päivänvalolamppu herättelee hieman.
Puristan kaksin käsin d-vitamiinipurkkia ja keitän vahvaa pakurikahvia.

Ehkä väsymystä lisää sekin, että ramppaan öisin kymmenen kertaa kusella. Vauva painaa ilmeisesti varsin tehokkaasti virtsarakkoa. Illalla kiihtyvät potkuharjoitukset ei ainakaan helpota nukahtamista. Onneksi on kuitenkin blogaaminenkin nostaa hieman mielialaa. Silti kaipaan hulluna lämpöä ja valoa!

Toivon, että selviän kevääseen...

<3 Riina

2015-12-06

Ihan levätön

levätortillat norilevä

Muistan, kun F oli vajaa 3-vuotta ja rupesin miettimään töihin paluuta. Mielessä rupesi pyörimään sekin, että voisin tehdä jotain ihan muuta, kuin päihdetyötä. Lopulta sanoin työnantajalleni, etten palaa enää takaisin vanhaan työhöni ja löysin itseni yrittäjäkurssilta Tampereen aikuiskoulutus keskuksesta.

Löysin niihin aikoihin myös superfoodit ja aloin kokeilemaan mm. msm-jauhetta ja macaa, gojeja,  sekä raakaa kaakaojauhetta. En oikeastaan ikinä päässyt leviin asti. tai kunnolla puhdistaviin vihersmoothieisiin. Kun tyttö oli 4-vuotias, niin aloin odottamaan jo R:ää. Raskauden aikana en uskaltanut alottaa kovin puhdistavia kasveja, sillä pelkäsin, että jos kuona lähtee kunnolla liikkeelle, niin seuraavaksi se kaikki on vauvalla. Pelkäsin myös, että imettäessä kehosta poistuvat myrkyt siirtyy äidinmaitoon. Imetin kuopusta hieman yli vuoden ikäiseksi. imetyksen jälkeen tilasin jossain vaiheessa chlorellaa, mutta kokeilut jäi aika lyheksi, kun huomasin odottavani taas uutta pientä. Se raskaus meni kuitenkkin kesken raskausviikolla 7. Kun kuukautiset tasaantuivat aloin odottaa taas. Tosin itku oli herkässä, kun sekin raskaus päätyi keskenmenoon rv 4. Siinä pienessä tauossa raskauksien völissä en kauheesti jaksanut keskittyä superfoodeihin lainkaan. Viime kesänä sitten aloin odottaa tätä mahassa kasvavaa pientä. Olen siis miltein koko superfood innostuksen ajan joko imettänyt, tai ollut raskaana. Aika hullua!

Kysäisin chlorellasta ohi mennen Vihreä Joulu-messuilla myös Cocovin esittelypisteellä. Vieressä oli myös Halmetojan Jaakko, joka totesikin, että tutkimusten mukaan chlorella itseasiassa näytti vähentävän äidinmaidosta myrkkyjä ja raskasmetalleja, mutta jos leviä ei ole käyttänyt ennen raskautta, niin ne tulisi aloittaa äärimmäisen varovaisesti raskauden ja imetyksen aikana. En tiedä vielä uskallanko siis aloittaa leviä vieläkään ruokavaliossani...  Se on ehkä se alue, joka on harmittanut kaikkein eniten! En ole päässyt puhdistamaan kehoani kokonaisvaltaisesti, mutta toivon, että pääasialliseen luomuruokaan siirtyminen on silti vähentänyt myrkkykuormaani elimistössäni. Norileviä on silti tullut kyllä vedeltyä (ohjeistuksien vastaisesti raskaanakin).

Leväisin kaipauksin:

Riina

Ihana uudistunut Melli!

Melli luomulastenvaatteet

Näin kuukausi sitten vilaukselta Melli eco desing-merkin uuden ihanan mustan mekon. Täytyy myöntää, että pelkäsin hieman, että oliko kyseessä vaan kuvausrekvisiitta korostamaan Mellin ihania karkkisävyjä. Musta mekko olisi todella ihana lisä tyttären vaatekaappiin. Meillä meinaan musta on luottoväri lapsillakin! Yhdistelemällä vaikka Aarrekidin, Mellin ja Papun leggareita ja mekkoja mustiin ala-, tai yläosiin saadaan ihanasti voimaa kuoseille. Olen todella iloinen, että Melliltä löytyy nyt myös luottovaatteita ja vaatekaapin peruspilareita!

Parastahan mellissä on se, että tuotanto on todella läpinäkyvää! Gots-sertifikoitu luomupuuvilla tulee Kreikasta ja kankaat kudotaan omellaan Suomessa! Gots-sertifikaatti takaa mm, että luonnonmukaisuus seuraa valmiiseen tuotteeseen asti koko tuotantoprosessin. Lapsityövoimakin on kiellettyä. Ihmisten ja eläinten hyvinvointi ja turvallisuus tulee sertifikaatin mukaan huomioida.
Tämän ekologisempia vaatteita tuskin löytyy kovin montaa! On lisäksi ihan parasta, että kankaiden väriaineetkin on öko-tex 100 sertifikaatin täyttäviä. Liian usein luomu ei olekaan täysin myrkytön, mutta onneksi Mellin vaatteet on <3

Kuolailu terkuin:

Riina

*Kuva napattu Melli eco desing verkkokaupasta 

2015-12-05

Vihreä joulu - messut


Jaakko halmetoja

Terkkuja vihreä joulu-messuilta! En ehtinyt käymään siellä, kuin vasta ihan viime metreillä, mutta kuulin sentään Jaakko Halmetojan luennon kauneutta lisäävästä ravinnosta. Jaakko ei petä koskaan ja sen luennot on aina yhtä mielenkiintoisia.

 Hyviksi kauneutta lisääviksi ruoka-aineiksi nousi ainakin vihreät lehtivihannekset, raakakaakao, msm ja hyvä vesi... Marjojakaan ei sovi unohtaa. En esimerkiksi tiennyt, että ruusunmarjasta on enemmän c-vitamiinia, kuin tyrnissä!

Kuten aina, niin tälläkin kertaa Jaakko painotti laadun parantamista. Mistään ei tarvitse luopua, mutta laatua voi nostaa loputtomiin.

Näytteille asettajista erityisen kiinnostavia oli esimerkiksi Sieniboksi-yritys, joka myy osterivinokkaiden kasvatuspaketteja. Myyjän mukaan osterivinokas on ihan yhtä kelpo ruokasieni, kuin herkkusienikin, mutta omaa vielä elimistöä vahvistavia vaikutuksia mm. sieni ja virusinfektioita vastaan. Ostarivinokkailla on myös syövältä suojaavia vaikutuksia ja sen on todettu alentavan kolesterolia.

Toinen mielenkiintoinen yritys löytyi ekorakentamisen puolelta. Olkipaalirakentaminen ja savirappaukset on nouseva trendi varmasti sisäilmaltaan optimaalista taloa kaavailevilla. The Natural Building company on keskittynyt luonnonmukaiseen rakentamiseen.

Vihrein terkuin <3 Riina

2015-12-01

Ultra

Kontrolliultra ennenaikaisuuden riski
Kävin eilen ultrassa tarkastuttamassa kohdunsuun tilannetta. On jännä, miten ultra voikaan jännittää niin paljon! Vaikka edellisenä iltana vauva oli pitänyt kunnon potkupalloharkat, niin matkalla ultraan tuntui, ettei vauva liikkunut yhtään. Pelotti!

V oli vielä menossa isomman poikansa kanssa viikonloppuna metsään vaeltamaan, joten jännitti sekin, joutuuko reissun perumaan, jos mulle isketäänkin pakkolepo päälle. On jännä miten kohta 18-vuotiaasta jätkästä isän kanssa metsään lähteminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista. Olisi ollut inhottavaa tuottaa pettymys...

Ultraava lääkäri oli hiukan myöhässä, mutta ultraus sujuikin sitten aika vikkelästi. Vauva oli hieman pienehkö, muttei liian pieni. Lääkäri vaan totesi, etten kuulemma näköjään saa kovin suuria vauvoja aikaiseksi. Nauratti.... Kohdun suun tilannekin oli oikein hyvä! Se oli todella helpottavaa kuulla, sillä viime aikoina paineentunne on pysäyttänyt miettimään, että syntyykö tämäkin ennen aikojaan.

Lääkäri käski ottaa hyvin herkästi yhteyttä neuvolaa
n, tai käydä tarkastuttamassa tilanne tarpeen mukaan TAYS:ssa.  Toivon kuitenkin, että raskaus kestäisi pitkälle tammikuun loppuun ja parhaassa tapauksessa helmikuun toiselle viikolle, jolloin vauva määriteltäisiin jo täysiaikaiseksi.

En ole vielä alkanut ajatella kovinkaan paljon synnytystä. Uskonkin, että joulu ja talvipäivänseisaus saa tehokkaasti ajatukset muualle. Uskon kuitenkin, että kaikki menee hienosti, mutta toivon, ettei doulan pois jättäminen seuraavasta synnytyksestä ollut katala virhe. Mietin sysäänkö liian suuren vastuun miehelle ja että pystynkö sventymään synnytyskuplaani yhtä tehokkaasti, kuin kuopuksen synnytyksessä.