2015-10-26

Hirviö äidin tunnustukset.

Muovilelujen karsiminen

Eilen illalla sen tein!  Kerroin kyllä esikoiselle suunnitelmista ennen toimiani, mutta hän on jo niin tottunut tempauksiini, ettei ollut moksiskaan. Voi olla, että harmitus tulee vasta myöhemmin, kun hän tajuaa asian todellisen tilan.

Keräsin kaikki muovilelut legoja lukuunottamatta isoon muovipussiin ja vein kellariin. Määrä oli mielestäni hurjan iso siitäkin huolimatta, että olen yrittänyt vältellä muovilelujen ostamista. Lapsille sanoin, että tämä olisi vaan viikon kokeilu, mutta todellisuudessa toivon sen kestävän ikuisesti. Kuopuksen lelut pääsivät lastenhuoneeseen ja nautin hurjasti olohuoneen seesteisyydestä. 

Tunnen itseni hirviöksi, mutta todellisuudessa mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut. Barbit, ponit ja muoviset leikkitalot lymyilee kellarin nurkassa ja jos tilanne käy toivottomaksi, niin ne voi aina tuoda takaisinkin. Muovihelvetistä irti pääsy on silti niin nannaa, etten tiedä pystynkö enää palaamaan vanhaan. 

Hirviö terkuin: 

Riina


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti