2015-10-04

Ajatuksia imetyksestä

imetyskuva

Olen imettänyt molempia lapsiani yli 1-vuotiaiksi ja täysimettänyt lähelle puolen vuoden ikää. Uskon, ettei kukaan pienokainen mene silti rikki lisämaidosta. Tärkeintä on turvata äidille ja lapselle mahdollisimman tressitön alku. Uskon, ettei imetyksen aiheuttamasta ahdistuksesta ja riittämättömyyden tunteesta ole apua kenellekkään.

On toki ihan super hienoa, jos imetys onnistuu heti ja maito tuntuu riittävän! Imetystukilistalta saa myös moneen imetyspulmaan apua. Maidonnousua voi vauhdittaa pesimispäivillä ja hyvää imuotetta voi harjotella. Joissain kaupungeissa voi kotiinsa kutsua imetysneuvojan opastajaksi. Imetystukilistan lisäksi melko tressitömään täysimetykselle pääsyyn meillä itseasiassa auttoi tieto siitä, että jos ei homma oikeasti toimi, niin kaapissa on pullo ja korviketta. Kun asiasta ei tarvinnut tressata, se onnistui paremmin, kun uskalsin toivoa!

Esikoisen kohdalla päästiin täysimetykselle tosin vasta 2kk iässä. Tyttö pääsi rinnalle ensimmäisen kerran synnytyksen jälkeen, mutta oksensi heti kaiken ulos. Lääkärin tuomio oli tyly; piti laittaa heti nenämahaletku ja imettää ei saanut. Seuraavan kerran imetystä kokeiltiin 1kk iässä kotiinlähdön aikoihin. Kotona harjoiteltiin rinnalla oloa kuukauden verran ja kun ihmeen kautta se onnistui yli odotusten! Tyttö oli syntynyt 7-viikkoa ennen aikojaan ja syömisessä oli sen takia omat haasteensa...

Kuopus sai sairaalassa kerran korviketta, sillä hän oli hieman väsynyt bilirubiiniarvojen huidellessa pilvissä. Muuten imetys onnistui kuopuksen kohdalla hienosti!

Vaikka pidän äidinmaitoa vauvoille tärkeimpänä asiana maailmassa, niin vielä tärkeämpänä pidän äidin jaksamista ja lempeää alkutaivalta. Kun mennään äidin ja vauvan ehdoilla, niin ei voi mennä kovin pahasti vikaan!

<3 Riina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti