2015-07-17

Aulangon mystiset mestat

hämeenlinna

Käytiin appivanhempien luona käydessä taas myös Aulangolla. Satulinna on aina yhtä kiehtova. Huomaan olevani hieman kateellinen mieheni lapsuuden maisemille, sillä linnan varjossa pääsi varmasti leikeissä ihan huikeisiin seikkailuihin. Omatekemät puumiekat ja haarniskat kolisivat, kun pikkupojat juoksivat pitkin Aulangon polkuja ja Vanajan rantoja...

Olen hurjan kiitollinen, että saan lähteä seikkailuille keskellä viikkoa ja mielissäni siitä, että olen saanut tasapainotettua talouteni siten, että tulen toimeen vielä ainakin käsityöyrittäjänä. On joutunut miettimään juurta jaksaen sitä, mikä on tarpeeksi ja mikä riittää. Olen myös hurjan onnekas, kun V saa tehdä niin paljon etätöitä. Kaikki on ihan hurjan hyvin siis! 

En saanut varatttua vielä neuvola-aikaa, sillä unohdin ihan täysin neuvoloiden kesäsulun. Neuvolan terkkarini vastaajassa oli tosin joku numero kiireellisten asioiden hoitoon, mutten usko, että raskauteni on kovin kiireellinen... 

<3 Riina 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti