2015-04-06

Kun määkin, niin sunkin pitää?

Täytyy myöntää, että välillä niskakarvani nousee pystyyn, kun mies seuraa netistä kurdien etenemistä, tai vetelee vieressä tehotuotettua broileria.

Silti se sama mies juo myötätunnosta vihersmoothiet, vaikkei niistä suoranaisesti pidäkään ja nyökyttelee mun vetovoimanlaki jutuille. Se haaveilee ekotalon rakentamisesta ja omasta energian tuotannosta. Rakastaa metsässä vaeltelua enemmänkin, kuin minä. 

Samaan aikaan, kun mies antaa mun vetää foliohatun syvemmälle päähäni, niin huomaan motkottavani hänen mielenkiinnon kohteistaan. Parhaimmillaan kuitenkin parisuhde antaa vapauden olla sellainen kuin on. Vapauden tehdä yhdessä ja erikseenkin. Vapauden olla eri mieltä ja olla silti rakastettava ja rakastunut. Vapauden olla kiinni ja täysin riippumaton. 

Kun pystyy kuuntelemalla toisen hengitystä sanomaan mitä toinen ajattelee, alkaa olla aika lähellä toisen sielunmaisemaa. Parasta tässä yhteisessä matkassa onkin se, ettei toiseen ole näiden kymmenen vuoden aikana kyllästynyt ja että löytää toisesta koko ajan uusia kerroksia. Samalla, kun parisuhteen tunne-elämän  tuoksinnassa oppii tuntemaan itseään paremmin oppii myös koko ajan lisää kumppanista. 

On myös ihana saada itsensä kiinni uudestaan ja uudestaan miettimästä sitä, kuinka mielelläni teen tätä matkaani juuri V:n kanssa. 

- Riina 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti