2015-04-03

Birgitan polulla





Mies oli heti laavujuonessa mukana ja otettiinkin suunta kohti Birgitan polkua. Lähikaupasta napattiin vielä evääksi suolapähkinöitä ja suklaakeksejä. Reppuun sullottiin juotavaa ja lämmin paita F:lle. 

Päätettiin ajaa  tällä kertaa lähemmäs Kyynärän laavua, kuin yleensä. Mutkittelevalla metsätiellä vilahteli välillä Birgitan polun kylttejä, mutta oli silti hyvä, että katsoittiin ajoreitti kotona valmiiksi, sillä joka risteykseen ei tietenkään kylttiä oltu laitettu. 

Polku oli paikoitellen jäässä ja sain tehdä töitä pysyäkseni F:n perässä. Tosin siinä mielessä olemme F:n kanssa samanlaisia, että metsässäkin pitää tarpoa niin, että tulee lämmin. Päämäräänä on päästä täältä sinne, mutta keskittynyt lintujen havannointi ei tällöin tosin onnistu. Yksi vanha työkaverinikin kerran kauhisteli, että multa jää kaikki hieno huomaamatta, kun kuljen mettässä niin kauheeta vauhtia. Sanoin sille, että vedän ne hienoudet tietoisuuteen nenäni kautta...

Jäisellä polulla F:llä lähti muutaman kerran jalat alta, mutta se ei tuntunut menoa haittaavan. R:ää pidettiin kuitenkin varmuuden vuoksi kädestä. Keväämmällä on sitten varmasti helpompaa kolmivuotiaankin seikkailla Birgitan polulla.  Silti oli hauskaa ja kaikki nautti! R:kin jakso kävellä hyvin koko matkan, joskin puron yli mennessä pääsikin iskän syliin. 

Kotimatkalla R:lle iskikin uni.... 

- Riina 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti