2015-03-08

Rääppiäisiä ja muna pohdintaa


pääsiäismunat

Eilen kävi anoppi ja appiukko kylässä. Rääpeitä syötiin sen jälkeen koko ilta, sillä vaikka olisin kuinka laittanut tarjottavaa, niin joka kerta ne kuitenkin tulee monen sorttisen pullan kanssa ovesta sisään. 

Poikanen on siitä normaali lapsemme, ettei se oikein  vaatteista välitä. Ulos onneksi antaa pukea päälleen kunnolla, mutta aika pian sisälle tullessa lentää ensimmäisenä paita, perään housut ja sukatkin. Kylmä ei kuulemma ole ikinä, vaikka itse sen sijaan olenkin tälläinen vilukissa. 

Muna asiassakin päästiin toistaiseksi sopuun, sillä kun eilen tihrustelin asian tiimoilta kyyneliä, niin mies vaan sanoi, että - mikset sää sano, ettei yllätysmunia osteta ja piste!.  Niin...  Olen pikkasen tämmönen "en mää nyt oikein siitä tykkäisi ja oisko paha jos"... -tyyppi. 

Kaikkein kauheintahan pääsiäismunissa on se roinan määrä. Ihmiset hukkuu ihme tilpehööriin, joita kolmannen maailman alipalkatut lapset, tekee hyvinvointiyhteiskuntamme pullamössö sukupolvelle. Onko yllärit sen arvoisia? Ok... Tiedän, että yllätysmunia tehdään toki myös euroopassa, mutta leluista en olisi niin varma. 

Kinder sanoo sivuillaan yllätysmunien lelujen testaamisesta näin "yllätyslelut testataan huolellisesti vähintään kuudessa eurooppalaisessa laitoksessa, ja niillä on korkeimman tason turvallisuussertifikaatti. "  Mutta tarvitaanko me silti sitä muovimäärää lastenhuoneisiin?

Tänään ihmeellisessä hyvässä yhteisymmärryksessä heitettiin pois myös pehmeää muovia oleva lelukäärme, sisilisko ja krokotiili, jotka annoin F:n ostaa mielenhäiriössä joskus kirpparilta. Esimerkiksi tänä vuonna Tukes on jo löytänyt yhdestä muovikäärmeestä turvallisuus rajan ylittävän määrän ftalaatteja. 

Myrkky kriiseillen:

- Riina 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti