2015-02-28

Mutku mää haluun luomutalon!

Luettuani jutun entisestä Greenpeace aktivistista Jarmo Pyyköstä, joka rakentaa luomutaloja homeesta sairastuneille, tulee väistämättä tunne, että minäkin haluan myrkyttömän talon! On jokseenkin käsittämätöntä, että nykyiset energiamääräykset pakottaa valitsemaan sen "vähemmän pahan" vaihtoehdon, kun voisi valita sen parhaankin.

Mietin jo kuumeisesti pystyisimmekö asumaan alle 50m2 talossa, johon energiamääräykset ei ylety. Ei ehkä onnistu.... Mutta saahan sitä haaveilla?!

Maria Nordin ennusti, että hyvästä sisäilmasta tulee seuraava superfood.  Uskonkin, että hän on oikeassa! Luulen, että ihmiset helposti turtuu huonoon sisäilmaan, eikä näin ollen edes tiedä millainen olo olisi silloin, kun voisi elää hyvässä sisäilmassa.

Pyykön tekemät luomutalot kuulostaa hurjan hyvältä. Ollaan jo vuosia puhuttu miehen kanssa mm. siitä, että tuleva talo rakennetaan pilareille... :

"Pyykkö on piirrättänyt 74 neliön mallitalon hirrestä. Hän veistää rungon, asiakas päättää lopusta. Suositus on, että talo perustetaan pilareille, ullakolle jää reilu ryömintätila ja kosteat tilat on erotettu muista rakenteista. Silloin talon tuuletus toimii ja sen kuntoa on helppo seurata"

"Seinissä pelkkää hirttä, ei lisäeristettä. Ala- ja yläpohjaan tallattua kutterihöylän lastua. Ikkunoiden ja ovien liitokset puutapein, ei liimalla. Ikkunapokien ja -karmien väliin kangassuikaleita, ei tiivistysnauhaa. Rautahella ja peltihormi, läpivienti hiekalla. Hellan perusta luonnonkivillä, ei betonilla."

Muita mielenkiintoisia taloja:
http://www.modernihirsitalo.fi/
http://www.luomura.com/talotarinoita/
http://www.meidantalo.fi/lammitys/bruno-eratin-ekotalo
http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asuminen/58740/Vedatalo+elaa+auringon+mukana

- Riina



2015-02-27

Luomu possua&omenaa ja hunajaporkkanoita


Löysin tänään Prismasta edullisesti luomuporsaan sisäfilettä. Sovelsin siihen Santeri Hämäläisen ohjetta ja tein vielä kylkeen suloisia hunajaporkkanoita. Pahoittelen hieman naurettavaa kuvaa, sillä ehdin jo syömään osan annoksesta. 

Omena ja sipuli sopii oikein hyvin possun kanssa yhteen! Suosittelen lämpimästi <3 Hunajaporkkanoihin tuli luomu hunajan lisäksi rakuunaa. Annos oli rakuunaa lukuunottamatta luomu raaka-aineista väännetty ja täytyy myöntää, että se tekee tän mamman kovin onnelliseksi. 

Ruoka terveisin: 
- Riina 



Tölkkiolut vaikuttaa erektioosi!

tölkkiolut erektio


Kauppalehti uutisoi muutama päivä sitten alumiinitölkkien sisältämästä bisofenolista. Juomatölkkien sisäosa on päällystetty bisofenoli-a:ta sisältävällä epoksilla. Asia ei ole tietenkään mitenkään uusi, sillä alumiinitölkkien vaaroista on puhuttu jo vuosia. Bisofenoli-A:ta on siis myös luultavasti niissä ostamissani säilyketomaateissakin.

Ilmeisesti epoksilla päälystämisellä on yritetty hillitä alumiinin huonoja vaikutuksia ja näin saatu ehkä vielä pahemmat vaikutukset aikaiseksi, kuin pelkällä alumiinilla. Tällä hetkellä ei ilmeisesti ole vielä löydetty BPA-vapaata pinnoitetta, joka toimisi myös happamilla tuotteilla. 

Bisofenoli-A on hormooninhäiritsijä, joka saattaa vaikuttaa erektioon, hedelmällisyyteen, syöpäriskiin ja jopa lasten aivojen kehitykseen. Ongelmana on, ettei kukaan oikeasti tiedä onko turvallisia saantirajoja olemassa. 

- Riina
http://www.motherjones.com/tom-philpott/2015/02/no-i-cant-why-im-turning-away-canned-craft-beerhttp://kemikaalikimara.blogspot.fi/http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-tolkkiolut-vaarantaa-terveytesi/cx55ZJQxhttp://www.hc-sc.gc.ca/fn-an/securit/packag-emball/bpa/bpa_survey-enquete-can-eng.php

x

Miska?!



Harmaiden räntäsadepäivien ehdoton suosikki on poikasella Masha ja Karhu. Tässä venäläisessä animaatiossa villikko tyttö Masha löytää karhun talon metsästä. Masha ystävystyy karhun ja muiden metsän eläinten kanssa ja koettelee villikkona kaikkien hermoja. Kuitenkin Masha on varsin lempeä ja itsenäinen likka ja karhu pitääkin tytöstä hurjasti ja on häntä kohtaan varsin suojeleva. Animaatio on hurjan hykerryttävän hauska ja ihana mustakin!

Joskus ulkona metsikössä poikanen rupee kulkemaan ympyrää ja huutee "MISKA?!". Olen ihan helpottunut, ettei karhu ole ainakaan vielä ilmetynyt selkämme taakse. 

- Riina 

2015-02-26

Tukes heitti twiittiä kuminauhakoruista




Tukesilta tuli twitterin kautta viestiä kuminauhakorujen testuksesta ja ainakaan vielä flataatteja ei ole tuotteista löytynyt. Hyvä niin!

Pohdintaa loom-korujen turvallisuudesta voit lukea eilisestä postauksestani KLIK. Myös Maria Nordin on kirjoittanut aiheesta. 

Luomuruokaa

Luomu ruoka

Olen kertonut blogissa aijemminkin, että jaamme kauppareissut kutakuinkin miehen kanssa puoliksi. Mies ostaa maidon ja kasvikset usein luomuna, mutta lihan se ostaa usein tavanomaisesti tuotettuna. Itse olen luomun ostamisessa hieman tarkempi ja yllä näkyykin kuva tämän päiväisistä ostoksista. Syömme siis ihan perus kotiruokaa vehnääkään kokonaan hylkäämättä.

On tietenkin totta, että luomuruoka on hieman kalliimpaa, mutta tavanomaisesti tuotetun ruuan torjunta-aine kuorma on syöpynyt aivoihini niin tiukasti, etten enää oikein pysty hevi-osastolla ostaa muuta, kuin luomua. Tavanomaisessa tuotannossa saa käyttää 375:ttä erilaista torjunta-ainetta ja voin vain ihmetellä, että miten se kemikaalikuorma voi enää hautausmailla ollenkaan hajota. Olemme käveleviä ongelmajätteitä!

Säilyketomaateista voi olla tietenkin montaa mieltä. Opin kuitenkin pahamaineiselta Jamie Oliverilta, että jos haluaa tehdä talvella tomaattikastiketta, niin kannattaa tomaatit ostaa purkitettuna, sillä ne on kerätty parhaaseen sato-aikaan. Tomaattien kuoriminen ja keittely on laiskalle mutsille sen verran ahdistavaa, että oijon... Ehkä silti pitäisi tutustua taas uudestaan mitä kaikkea säilykepurkeista elimistöömme imeytyykään...

Miehen lämmittely luomulihan ostamiselle on varmasti hieman pitempi prosessi, mutta musta on mahtavaa, että käytämme edes puolet kuusta luomulihaa. Ei sillä... Mies on varmasti toisinaan pahempi kettutyttö, kuin minä, mutta syödessä määrä korvaa sillä usein laadun.

-Riina




2015-02-25

Kuminauhakorujen kuolema

kuminauhakorut, flataatit

Luin vasta tänään Maria Nordinin linkkaaman jutun kuminauhakourujen ftalaateista. Maria kertoi, että joidenkin merkkien kuminauhakorutarvikkeiden flataattien määrä on ylittänyt turvarajoitukset 500-kertaisesti!

Osassa testatuissa kumilenksutarvikkeissa on ollut myös CE-merkki, jonka pitäisi taata se, että tuotteissa noudatetaan EU turvallisuus normeja. Leluja vedetään toki sitä mukaan markkinoilta pois, kun lelujen pistokokeita ehditään tehdä, eikä näin ollen kiinni jääneitä tuotteita saa myydä enää kaupan hyllyllä. Kaikkia kuitenkaan ei vaan viranomaiset ehdi tastaamaan.

Tukes lupasi viime vuonna selvittää kuminauhakorujen turvallisuuden tekemällä pistokokeita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei silti aio sitä ennen toistaiseksi ryhtyä  sen kummempiin toimiin korutarvikkeiden vetämiseksi pois kaupoista, vaikka Irlannista ja Briteistä huolestuttavia uutisia onkin kuulunut etenkin viime vuoden puolella. Sitä en tiedä, että onko Tukes ehtinyt pistokokeita jo tehdä.

Flataatit on muovinpehmentäjiä jotka ihmiskehoon päästessään on hurjia hormooninhäiritsijöitä ja joiden pelätään nostavan myös syöpäriskiä.

Täytyy myöntää, että olen toisaalta ihan tyytyväinen. En ollut mitenkään kauhean riemuissani, kun F sai kuminauhakorutarvikkeita lahjaksi sieltä sun täältä, mutta ajattelin tytön kuitenkin innostuvan niistä. Hassua kyllä, vaikka F onkin askarteluhullu, niin kumilenksut on ollut lähinnä nukkeleikeissä hiuslenksuina... Vaikka en tiedä onko juuri meidän kuminauhoissa flataatteja, niin  kuminauhat lensivät roskiin. Nyt jälkikäteen mietin sitäkin, että olisiko ne pitänyt viedä johonkin ongelmajätelaitokselle?

- Riina

http://www.mummypages.ie/worry-sparked-following-new-loom-band-research
http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/loom-band-charms-taken-toy-4129783
http://www.iltasanomat.fi/kuninkaalliset/art-1288733710354.html


Totuus hiihtolomalaisen lastenhuoneesta

sotkuinen lastenhuone

Huokaisen syvään, kun seison imuri kädessä lastenhuoneen kynnyksellä. Tuntuu ihan turhalta järjestää tavaroita paikoilleen, sillä se on kolmen minuutin päästä samanlainen. 

Peiton alta rupee kuulumaan kuiskailua ja lopulta toinen huutaa,  "Alä imuroi täällä! Meillä on leikki kesken!"

Lupaan siivota huomenna, mutta en jaksa tänään.... 

- Riina 





2015-02-24

Arseenia siellä ja myöskin täällä

Viime päivinä on uutisoitu melko laajasti riisin suurista arseeni pitoisuuksista. Arseeni onkin aine, joka  kohottaa syöpäriskiä, lisää altistumista  diabetekselle, sekä sydän ja verisuonitauteihin. Olisi kai helpompi ajatella, että kohu on vain perunantuottajien salaliitto riisiä vastaan, mutta itseasiassa mekin ollaan asian kanssa  paikoitellen kusessa.

Suomessa maaperässä on paikoitellen varsin korkeita pitoisuuksia arseenia. Arseenia löytyy luontaisesti kallioperästä ja moreenista etenkin malmirikkailla alueilla. Suomessa arseeni esiintyy lähinnä arseenikiisuna. Arseenia saattaa päästä ympäristöön myös puunsuojeluaineiden ja kasvinsuojeluaineiden kautta. Lisäksi esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteista, tai metallinjalostamoiden päästöistä voi arseenia päästä saastuttamaan ympäristöä.

Suomessa on mitattu etenkin Tampereen eteläpuolella, sekä Hämeenlinnan seudulta ja Kittilästä suuria arseeni pitoisuuksia maaperästä. Geologian tutkimuslaitoksen tutkijat vakuuttavat, ettei useimpiin kasveihin, tai eläimiin arseenia kerry suurissa määrin, myös marijoissa ja sienissä arseenia kertyy pahimmillakin alueilla varsin niukasti. Sen sijaan kallioporakaivojen vedet saattavat saastua riskialuella, kun taas rengaskaivoissa, tai vesijohtovedessä ei arseenia yleensä esiinny. . Ihmiseen siis arseenia saattaa kulkeutua lähinnä juomaveden kautta ja arseeni onkin Suomessa radonin lisäksi merkittävin kaivoveden terveysriski.  Pohjavesi liuottaa kallioperästä aineksia, joka yleensä on toki ihmisille varsin hyödyllistäkin. Esimerkiksi Lohjan alueella pohjaveteen on liuennut tavallista suurempi määrä mangeesiumia ja kalsiumia, joka on varsin hyödyllistä terveydelle. Samalla tavoin saattaa kuitenkin liueta myös kallioperästä arseenia.  Sen takia ei ole liioteltua testata porakaivojen vesi varsin tarkasti!

Katso myös:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/arseeni-kymmenientuhansien-porakaivojen-ongelma-suomessa-/2012244
http://projects.gtk.fi/ramasfi/tutkimus/arseeni.html
http://yle.fi/uutiset/juomaveden_arseeni_voi_olla_sydanriski/6862395
http://arkisto.gtk.fi/ej/ej45/ej45_pages_45_49.pdf
http://www.gtk.fi/_system/print.html?from=/_system/PressReleases/news_0354.html

Kaikki aiheuttaa syöpää!

Tunnen pulssini nousevan, kun luen riisin sisältämästä arseenista. Kuudesta tutkitusta elintarvikkeesta löytyi suuria määriä arseenia ja joukossa oli esimerkiksi luomu riisikakku!  Mietin kauhunsekaisin tuntein, että onko meidänkin kaapissa olevat riisikakut arseeni pommeja!?

Ostamme riisikakku paketin joka viikko ja riisiäkin syömme ehkä kerran viikossa. Välillä rupeaa tuntumaan, että kaikki aiheuttaa syöpää...

Arseeni altistaa meidät erilaisille syöville. Se vaikuttaa immuunipuolustukseemme, keuhkoihimme, munuaisiin ja maksaan. Suositusrajoja ei ole, vaan pienikin määrä lisää syöpään sairastumisen riskiä.

Safkatutka on kuitekin pureutunut jutussaan riisin arseenipitoisuuksien haittojen minimoimiseen. Jännää! Kurkumalla voi olla suuri merkitys kehomme suojelemisessa.

Vaikka tämäkin nyt aiheuttaa syöpää, niin tuskin lopetan riisin syöntiä. Esimerkiksi Intialainen luomu basmatiriisi on kuulemma ihan hyvä vaihtoehto, sillä siinä on arseenia verrattaen vähän .

2015-02-23

Multaa ja peukalo keskellä kämmentä

taimet

kasvit itääikkunapuutarha

Musta tuntuu aina yhtä mahtavalta, kun siemenet rupeaa itämään! On jotenkin ihmeellistä, ettei siemenet todellakaan kysy, että osaanko nyt tätä hommaa ollenkaan. Ne kasvaa ihmeellisesti, vaikka sekoilen kastelun kanssa. Kasvit antaa ihan hurjasti anteeksi ja vaikka ne ei kaikki selviäisikään kysyttämään hedelmiä, niin yhdestä chilistäkin saa niin monta siementä, että on väistämätöntä, että niistä selviää ainakin yksi uusi kasvi kypsyttämään uutta satoa. 

Kaiken tän uuden synytymisen ihmeen ja kevään korvilla mieli on täynnä kiitollisuutta! Uutta syntyy koko ajan, vaikka aluksi näyttäisi pahalta. 

- Riina 

Mitä ihmettä?


En tosiaan tiennyt, että näinkin voi käydä... Blogspotin blogini on hävinnyt googlesta! Kamalaa! :D

Toki blogi löytyy silloin, jos googlettaa sivun osoitteen, mutta pelkällä "Urbaani intiaani"-haulla löytyy vaan Lilyn puolen blogi, blogilista ja pinterest.

Tietenkin voi olla, että kirjotan niin ala-arvoisia juttuja, ettei edes google hyväksy mua enää listoillensa. Voi myös olla, että olen mielenhäiriössä sekoittanut koko blogini niin, ettei hakukoneet enää tykkää musta.

No näillä mennään, vaikkakin olisin googlelle näkymätönkin.

- Riina

2015-02-22

InspiRadio

Olen ihan liekeissä kuunneltuani ensimmäiset jaksot InspiRadiota. Podcastit on syvemmälle pureutuvia  ja koskettavia, kuin mikään aikoihin. Jostain syystä tulee väkisin mieleen Elastisen Rauhassa keikka, jossa biisit ja oleminen sai ihan uusia sävyjä.  InspiRadio saa nauramaan, pistää pohtimaan ja silmäkulman kostumaankin ja se on musta jo jotain!

InspiRadion suklaa-alkemisti ja ravitsemus guru Jaakko Halmetoja on kyllä hyvin tehdyn työn ruumiillistuma. Jaakko on hyvä esimerkki siitä, millaista jälkeä saadaan, kun laadusta ei tingitä ja intohimoa seurataan antaumuksella.

Tutustukaa näihin mahtaviin podcasteihin ihmeessä!

- Riina








Epäonnistunut!?

Olen ollut 7-vuotta kotiäitinä. Käynyt välissä yrittäjäkurssin, perustanut yrityksen ja muuttanut lopulta asuntoon, jossa en voi tällä hetkellä värjätä ja harjoittaa ammattiani. Jollain mittareilla olenkin varmasti suuri epäonnistuja. Jätin hyvä palkkaisen työn päihdetyöntekijänä hörhöilyn takia!

Tällä hetkellä neulon satunnaisesti varastoon tuotteita, sekoittelen itse tehtyjä keittiökosmetiikka litkujani ja blogaan. En saa niistä tällä hetkellä mitään tuloja, vaikkakin sivupalkissa muutama google mainos onkin... Ne on tuottanut tähän mennessä 3€, joita en tosin ole tilittänyt vielä itselleni, heh! 

Vaikka tunnenkin ehkä hieman huonoa omaatuntoa kotiäidiksi heittäytymisestä ja vuosien hörhöilyistä, niin todellisuudessa en vaihtaisi näistä vuosista yhtäkään! En ehtinyt sosiaalialalla miettimään kunnolla sitä, mitä oikeasti elämältäni haluan. Vaikka mistään nykyisistä asioista ei tulisikaan kunnollista ammattia, niin tekisin niitä kaikkia silti. Uskonkin, että äitiyslomat on monelle niitä hetkiä, jolloin uusille ajatuksille on yhtäkkiä tilaa. Uskon, että mutkikaat polut elämämme varrella on niitä opettavaisempia. Elämä olisi aika tylsää, jos välillä ei poikkeaisi metsänkin puolella. 

Näiden vuosien aikana on tärkeiksi asioiksi noussut omavaraisuuden tavoittelu, minimalismin työkalujen hyödyntäminen, kestävä elämäntapa, luomuruoka, superfoodit, läpinäkyvä yrittäminen, hidastaminen, kulutuksen vähentäminen, henkisen kasvun tavoittelu ja opiskelu, aika läheisten kanssa ja ehkä vaativampana kasvaminen äidiksi ja itseensä uudestaan tutustuminen. 

En vaihtais päivääkään!

- Riina

2015-02-21

Maailmantuska ja orastava kolmenkympin kriisi.



Olen käynyt viime aikoina läpi jonkin laista teini-ikäisen maailmantuska keskustelua itseni ja valintojeni suhteen. En ole ehkä vielä ihan niin ahdistunut, kuin 13-vuotiaana, mutta jotain samaa näissä on. 

"elä niin kuin ajattelet on se elämäsi anti..." 

Huomaan jatkavani joidenkin asioiden tekemistä, tai tekemättä jättämistä, vaikka tiedän, ettei se tee hyvää keholleni, tai ympäristölle. Miksi se on silti niin hemmetin vaikea tehdä ryhtiliike?

Tiedän kyllä, että helpomminkin asioita voi tehdä, kuin tuskaisesta ahdistuksesta käsin. Ilo siitä, että minä saan syödä puhdasta ruokaa, jonka eettiset tuotantotavat kestävät jonkinlaista päivänvaloa, on tietenkin parempi lähtökohta... Ilon kautta!... Vai miten se meni... Sallimisen taide on jokseenkin niin paljon helpompaa, kuin asioiden kieltäminen itseltään, mutta silti se ajtustottumuksista käsin on joskus aika vaikeaa. 

Mutta on lohduttavaa, että kipuiluja tarvitaan, jotta kuoren alta voi löytää itsestään taas uusia puolia. 

- Riina 

Älä elämää pelkää...

Makaan mukavasti sängyllä lukien kirjaa. On ystävänpäivä ja mut on kutsuttu toiselle puolelle kaupunkia ihmisten luo, joita en ole tavannut koskaan. Painaudun syvemmälle peiton uumeniin, laitan silmät kiinni ja päätän olla menemättä.... Ei mulla olisi niille kuitenkaan mitään annettavaa.

On toisaalta aika surullista, kuinka syvään juurtunut itsessäni on sosiaalisten tilanteiden pelko. Olen toki valmis tapaamaan uusia ihmisiä silloin, kun ajattelen, että mustakin olisi jotain iloa heille. Kuitenkin, jos meen ihmisten luokse, jotka painii ihan eri leveleillä, kuin minä, niin tuntuu, kuin olisin tullut sinne vain ottamaan toisten kallista aikaa. En halua profiloitua vampyyriksi.

Toisten ihmisten miellyttämisen halu on juurtunut syvälle. Moni ovi jää jyskyttämättä auki ja toisaalta joskus on tullut kerrottua valkoisia valheita vain sen takia, ettei muille tulisi paha mieli. Kuinka paljon asioita sillon jää kokematta?

Yritän muistuttaa itseäni siitä, että elämää pitää ahmia, rakastaa ja naida....säästelemättä! Haluan olla rohkempi ilman menneiden, tai tulevan murehtimista, sillä pelko ei mahdu tähän hetkeen. Olen paininut saman asian kanssa jo pitkään, mutta hiljaa hyvä tulee, niinhän?

- Riina

Älä elämää pelkää 

(Kaarlo Sarkia) 

Älä elämää pelkää,
älä sen kauneutta kiellä.
Suo sen tupaasi tulla
tai jos liettä ei sulla,
sitä vastaan käy tiellä,
älä käännä sille selkää.
Älä haudoille elämää lymyyn kulje:
Ei kuolema sinulta oveaan sulje.

Kuin lintu lennä,
älä viipyen menneen rauniolla
nykyhetkeä häädä.
Suo jääneen jäädä,
suo olleen haudassa olla,
tulevaa koe vastaan mennä.
Ole vapaa, kahleeton tuulen tavoin:
On kuoleman portti aina avoin.

Älä koskaan sano:
"Tämä on iäti minun."
Elon maljasta juovu,
taas siitä, jos tarpeen, kivutta luovu.
On maailman rikkaus sinun,
kun mitään et omakses ano.
Elä pelotta varassa yhden kortin:
Näet aina avoinna kuoleman portin.

2015-02-20

Se on loma ny!




F:llä alkoi hiihtoloma ja meinataan ottaa se varsin rennosti. Tukka on jo heti koulun jälkeen takutettu majanrakennus puuhissa. Suunnitelmiakaan ei ole pahemmin valmiina. Tapamme mukaan tääkin loma menee fiiliksen mukaan. Saatetaan käydä tuffalla ja mummulla, tai sitten ei... 

Eilen puhuin ystävällemme suu vaahdoten siitä, että kuluttamisen ja rahankäytön minimointi ja sen määrittely mikä on meille tarpeeksi, on ehkä tämän vuoden tärkein asia. Haluan tehdä töitä rakkaudella ja niin hyvin, kuin mahdollista, mutta se tarkoittaa hyvin usein sitä, ettei käsityöläisyydellä ainakaan rikastumaan pääse. Mulla kun on vain kaksi kättä. Silti tarpeiden tarkempi tarkastelu mahdollistaisi ehkä sen, että vaikka tekisimme kumpikin osa-aika töitä, niin 
laadusta ei tarvitse silti luopua. Laatu kun korvaa määrän. Ehkä muutaman vuoden päästä voidaan jo tavoitella omavaraisuuttakin. 
'
- Riina 

2015-02-19

Ekopaasto ja tunnustuksia

Eilen alkoi ekopaasto, joka on ihan super hieno juttu, sillä pienillä muistutuksilla tulee tehtyä ryhtiliikettä omaankin elämään.

Tein myös marttojen ekopaastotestin joka sanoi minusta näin:
"Näet paljon vaivaa, että arkesi jokainen elämänalue on mahdollisimman ekologinen. Valintasi kertovat vahvasta sitoutumisesta ympäristön puolesta. Etsit erilaisia tapoja tehdä vielä enemmän ja olet ensimmäisenä kokeilemassa uusia ekopaastoideoita. Joskus ystäväsi kyllästyvät ehdottomuuteesi, mutta samalla he ihailevat valintojasi. Jatka hyvällä tiellä!"

Silti pitää tunnustaa pari suurta ekokatatsrofia, minkä jätän jälkeeni! En nimittäin jaksan kovinkaan usein kierrättää biojätettä, vaikka kaiken muun pyrinkin lajittelemaan säntillisesti. Lupaan keskittyä ekopaastossa biojätteiden lajitteluun ja parantaa vihdoin huonon tapani!  

Syömme myös todella paljon broileria, possua ja nautaa joten lihansyönti on meidänperheen toinen pahe. En uskalla luvata lopettaa lihansyöntiä, mutta lupaan omilla kauppareissuillani panostaa entistä enemmän luomulihaan. Meidän perheessä siis jaetaan kauppareissut kutakuinkin puoliksi riipuen siitä, kummalle on viimeksi tullut rahaa. Mies ostelee kyllä luomukasviksia varsin usein ja hellii meitä myös välillä muillakin luomutuotteilla. Lihan suhteen silti mies on luomun ostamisessa minua hävelimpi. 

Suurin ilmastotekomme on varmaan asua pienessä asunnossa. Se on hassua, sillä koen, että tilaa on silti ruhtinaallisesti 56m2 asunnossamme. Hyvällä talosuunnittelulla kun ei hukkaneliöitä pahemmin ole. 

Ihanaa ja puhdistavaa paastonaikaa


- Riina 




2015-02-18

Sämpylä juttuja ja jauhopölyä



Hieman rumia, mutta aika hyviä sämpylöitä saa aamupuuron lopuista ja luomu vehnäjauhoista. Poikanen kiljahtelee riemusta, kun pääsee leipomaan, eikä sekään haittaa, vaikka jauhoja on hieman päässäkin. En osaa oikein leipoa montaakaan erilaista sorttia, mutta leipominen on kuitenkin varsin rentouttavaa.

Haluaisin ehkä oppia tekemään terveellisempääkin leipää, kuin vaan vehnähöttö sämpylöitä, mutta esimerkiksi ruisleivän taikinajuuret kauhistuttaa enalta niin paljon, etten ole rohjennut. Toisaalta tekemällä oppii...

- Riina

2015-02-17

Räiskäleitä ja lapsuuden "traumoja"



Miehen keskimmäinen poikalapsi porhalsi tänne hiihtolomalle ja pitihän sitä juhlistaa lettukesteillä! Luulenkin, että Olga Temonen tekee pullakirjansa jälkeen lettukirjan.

Tiedän kyllä, että vehnä nostaa kehossa tulehdusta ja turvottaa. En silti nää tarpeelliseksi luopua yhtään mistään ruoka-aineesta, mutta laatua olen parantanut tavanomaisesti tuotetusta vehnästä luomuun. Monet kuulemma korvaa vehnän speltillä, mutta totuuden nimissä täytyy todeta, että ainoa kosketukseni spelttiin on ollut spelttihunajan muodossa ja se oli niin järkyttävän pahaa, että pelkään speltinkin olevan. Spelttilettuja tehdessä voisi silti olla lettupäivä, vaikka joka päivä ja ne olisikin varmasti oivallinen aamupalakin marjojen kanssa silloin, kun on aikaa syödä aamupalaa pitkän kaavan mukaan.

Räiskäleitä paistaessa muistui mieleen huvittavia laupsuuden "traumoja". Tai ei ne minusta traumoja ole, mutta kauhealta ne voi ulkopuolisesta kuulostaa.

Äiti leipoi usein meidän kanssa pullaa, kun olin pieni ja kun lapset kahmivat leipomisen sijaan lähinnä pullaa suuhunsa, niin äiti muisti aina kertoa tarinan eräästä mummusta ja papasta. Hän kertoi, että kyseisen mummulla oli usein tapana leipoa pullaa ja pappa kuulemma söi aina pullataikinaa salaa. Mummo oli varoittanut pappaa tukehtumisvaarasta, mutta niin vain kävi, että pappa lopulta tukehtui pullataikinaan, kun ei kuunellut mummon varoituksia. Kamala kuolema....

Kun kyselimme isältä, että missäköhän äiti on, niin isän suurinta huvia oli kiusata meitä sanomalla, että "äiti söi saippuaa ja halkes".

:D Kuinkahan kieroonkasvanut musta on ollenkaan tullut...

- Riina

2015-02-15

Jumalaiset levätortillat



Opin levätortilla reseptin alunperin Viidakkomieheltä, mutta parastahan näissä on, että levätortillat voi täyttää miltein millä vain. Tälläinen raakaherkku saakin makunystyrät kiljumaan innosta. Suolalla, mausteilla, öljyllä, kasviksilla ja sitruunalla saa ihmeitä aikaan. Siemeniä lisäämällä saa mukaan hyvää suutuntumaa ja ruokaisuuttakin. Halutessaan voi lisätä mukaan myös vaikka klorellaa. Käytin itse ihan tavallista marketista saatavaa nori levää, mutta senkin laatua voi toki parantaa vaikka raakaan luomu noriin. 

Laitoin itse levätortillaani tänään:Järvikylän kartanon salaattia
hiukan tuoreita yrttejä
tomaattia
sipulia
valkosipulia
oliiviöljyä
seesamin siemeniä
chiliä
mustapippuria
vuorisuolaa
sitruunaa

<3 Riina

Kuningaskuluttajan vaatehaaste


Tiedätkö sinä montako vaatetta omistat? Kuningaskuluttajan toimittajat haastoivat ihmiset laskemaan vaatteensa. Osallistuin haasteeseen jo twitterin puolella, mutta pitäähän tästä blogatakin!

Olen itse tietoisesti vähentänyt vaatteita ja tavoitellut tietynlaista uniformupukeutumista. Käytän usein mekkoa, neuletta ja leggareita kesät talvet. Vaatteet ostan pääosin kirpparilta. Omistan yhdet rintaliivit hätätapauksia varten, mutta muuten kuljen ilman. Huvittavaa silti on se, että omistan 4-vyötä, vaikken ole käyttänyt niitä vuosiin! Vähentäjänkin vaatekaapista löytyy siis ylläreitä. Miehen vaatekaapista lainaan toisinaan järeämpää villapaitaa, joten voisin vaikka luopua ilomielin vöistä ja  neuloa vihdoin itselleni kunnon villapaidan. 

Vaikka kuvassa ei näy kaikkia vaatteita, kuten aikido asua, pyykissä olevia vaatteita, tai kenkiä, niin laskin silti kaikki mukaan.  Laskin myös tunmput, sukat ja huivit.

MUN VAATEKAAPISTA SIIS LÖYTYY 52-VAATETTA ja 6-KENKÄPARIA. 

Kuinka monta vaatetta sun kaapista löytyy? 

"Minimalism is not a lack of something. It’s simply the perfect amount of something." - Nicholas Burroughs

- Riina 


Ihanat, rakastavat puutarhahullut!


Kun Eedenistä pohjoiseen tuli taas eilen katsottavaksi Areenaan, niin liimauduin penkkiini ja katselin elokuvan jälleen henkeä pidätellen. Virpi Suutarin ohjaama dokumenttielokuva on niin hulvaton, kaunis ja koskettava, että se kestää vaikka useammankin katselukerran.

Näitä puutarha ihmisiä katsellessa tulee pakottava tarve alkaa kylvää lisää siemeniä, vaikkei niille tilaa kauheasti enää olisikaan. Kun on multaa keittiön lattialla ja siemen pusseja siellä täällä, niin se saa kummallisesti mielialan nousemaan. Rakastava, yhä korkeammalle nouseva aurinkokin antaa siihen luvan, vaikka iltaisin puristankin vielä kaksin käsin päivänvalolamppua.

Ihanaa laskiaista ja ravintolapäivää! <3

- Riina

2015-02-14

Paras lauantai






Tänään on tanssittu hulluna kissanaamarit päässä. Tehty taikoja vappuhuiskalla. Tömistelty niin, että alakerran opiskelijapojat krapuloissaan tulee varmaan kohta soittamaan ovikelloa ja pyytämään hiljaisuutta.  Ollaan käyty aamupäivästä Tammelanpuistossa laskemassa mäkeä ja keinumassa lohikäärmeen selässä ja tietenkin ostettu karkkipäiväkarkit. Myöhemmin hipsitään pihanpoikki F:n kaverin ovelle ja tipautetaan ystävänpäiväkortti postiluukusta.

Ihana lauantai <3

- Riina

2015-02-12

Kemikaalicocktailin uudistus!

Vitsi kun on jännää! Mun ihan lemppari blogi on tietty Noora Shinglerin Kemikaalicocktail, joka onkin ollu pystyssä jo huikeat 7-vuotta! Kempparissa on menossa jokin uudistus ja uudet sivut aukee 1,5h kuluttua!

On hassua, että samaan aikaan toisaalla Yellow moodin Hannamarikin pitää lukijoitaan jännityksessä, sillä sielläkin tapahtuu muutaman viikon sisällä jotakin! MYSTISTÄ! Ehkä ne liittyy toisiinsa jotenkin! :D

Molemmat naiset ovat blogimailmassa ihan supernaisia! On ollut huikeaa seurata molempien matkaa ja etenkin sitä, kuinka intohimosta ja kiinnostuksen kohteista on tullut myös osa työtä. <3

Ollaan kieltämättä jännän äärellä

- Riina

Parasta just nyt!






































On aivan mieletön hetki, kun ensimmäiset pikkuiset taimet puskee mullan alta pintaan. Tekisi mieli kylvää siemeniä jokaiseen purnukkaan minkä käsiini saan sillä niiden itäminen on jotain niin ihmeellistä! Usein mulle käykin niin, että kylvän siemeniä aivan liikaa, eikä taimet mahdu kasvaessaan enää mihinkään. On hassua, miten liian tiheäänkin kylvetyt siemenet antaa paljon anteeksi!

Kun on ottanut siemenet vielä itsekasvattamista kasveista; chileistä ja paprikoista on ilo vieläkin suurempi. Kymmenet siemenet yhdestä hedelmästä saa huokailemaan... Ystävänpäivä on tulossa, joten siemenet on myös ihana lahja muille.

Jään haaveilemaan salaa kasvihuoneesta...

- Riina

2015-02-11

Ihan huikea ja huokea Valmennusklubi!

Yhteistyöpostaus. 

Rakastan vetovoimaisia hyvinvointivalmentajia, oman tiensä kulkijoita ja sellaisia mystisen mangeettisia ihmisiä, joiden lähellä jollain ihmeellisellä tavalla tulee mahtava fiilis! Sellaisia ovat kieltämättä myös Sami ja Eevi Minkkinen, jotka pitävät koulutuksia NLP- opistolla. Ruksin kiivaasti NLP-opiston kursseja muistiin ensi vuodelle, jolloin kotihoidontuki päättyisi ja olisi kursseihin taas varaa. 

Mutta sitten aukesikin Valmennusklubi! Valtavan määrän kursseja saa itselleen kuuneltavaksi ja opiskeltavaksi huokealla hintaisella kuukausimaksulla ja jäsenyyden kestonkin voi itse määrittää sopivaksi (joka on aivan mahtavaa, kun on hoitovapaalla!) Valittavissa on NLP:tä, henkistä hyvinvointia, myyntivalmennusta,hypnoosia ym.  Parasta on se, että kursit saa verkkovalmennuksina, joten pystyn katsomaan ja opiskelemaan niitä vaikka iltaisin peiton alla.... Live valmennuksiakin toki on, mutta niistäkin tallenteet tulee katsottavaksi verkkoon. 

Pidän hurjasti Samin ja Eevin tavasta kouluttaa! Ennen nukahtamista laitankin usein soimaan esimerkiksi Sateentekijä-valmennuksen neljännen osan. Sen herättämiin ajatuksiin on hyvä nukahtaa. Pidän siitä, että koulutuksiin ja verkkovalmennuksiin osallistuminen tehdään mahdollisimman helpoksi ja hinta niin huokeaksi, että perus kadun dallaajakin pystyy kursseille osallistumaan

Voit liittyä valmennusklubiin esimerkiksi mun suosituskoodin kautta. Se olis sillon vähän niin kuin win-win. :) KLIK!

- Riina 

2015-02-10

Karsinasta kauppaan





Eiliseen liha-pohdintaani tuli jatkoa, kun törmäsin tänään loistavaan interaktiiviseen Karsinasta kauppaan dokkariin.  Katsokaa ihmeessä. Tosiasioita ilman kiihkoilua...

On helppoa sanoa tiedostavansa, että iso osa ruuasta, jota syön on tehotuotettua ja että sekään ei oikeasti ole eläimien kannalta riittävästi, vaikka tila alittaisikin rimaa hipoen luomusäädökset. On helpompaa olla ajattelematta ja ostaa ruokansa isoista marketeista. On helpompaa uskotella itselleen, ettei nyt tällä kerralla ole niin väljä, vaikka valitsenkin luomun sijasta tavanomaisesti tuotetun. On helpompaa hivellä omaa oikeuttaan syödä lihaa missä muodossa tahansa, kun voi sanoa että oli vuosia lakto-ovo vegetaristi. On helpompi olla hiljaa ja sallia, että syömäni ruoka tuotetaan, niin kuin tuotetaan. Se on valinta ja me emme vaadi enempää... Aika surullista sinänsä. 

-Riina 

2015-02-09

Lihasta ja pahasta


Ostamme nykyään luomulihaa useamman kerran viikossa. Kuten kuvastakin näkyy, hyödynnän tietenkin myös päiväysalennukset, kun ne osuu kohdalle. Kuitenkin se, mitä niinä ei luomuliha päivinä syödään ei kestä ehkä aina päivänvaloa. Voitte ehkä arvata... Niitä syödään täällä Tampereella kuulemma enemmän, kuin muualla maassa.

Jos kuitenkin lihan ostaminen ei olis rahasta kiinni ja pystyisin valitsemaan eettisemmäksi katsomani kasvatustavan, niin luultavasti ostaisin porsaanlihani Vaahteramäen tilalta. Siellä "aittapossun" hoito maksetaan etukäteen ja omaa possua saa käydä tilalla katsomassakin. Possut saavat olla ulkona, tonkia maata mielin määrin, kylpeä mutalammikossa ja kaivautua unille pahnoihin. Possut on ilmeisesti ostettu tilalle kasvamaan ihan normaalista sikalasta, mutta saavat näin ollen todella paljon onnellisemman elämän. Toivonkin, että Vaahteramäen tilan esimerkin kautta Suomeen tulisi enemmänkin tiloja, jotka tavoittelevat oikeasti eläimen hyvinvointia eikä pelkkiä vähimmäisvaatimuksien täyttymistä. Parasta tietenkin olisi, jos tila pystyisi tuottamaan lihansa vielä luomu sertifikoituna ja pidänkin todella tärkeänä sitä, että eläimet saavat ruokaa joka ei sisällä torjunta-aineita, tai keinolannotteita, saatika gmo-rehua.... Tilan isännän pohdintaa voi lukea asiasta enemmän täältä. Klik.

Pidän siitä, että Vaahteramäentilan Mikko Välttilä pohtii avoimesti kehityskohteitakin. Hän sano mm. blogissaan seuraavaa:

"Tässä kohtaa totean, että tarhan tulisi olla isompi, kuin mitä tänä kesänä oli käytössä. Isompi siksi, että selvästikin alkoi kiinnostuksen- ja tekemisenpuute vaivaamaan syksyä kohden possuressuja. Yritän saada asiaan muutosta.
Ja ihan maalaisjärkeen perustuen muuten väitän, ettei se sittenkään niin kovin vaikeaa ole se eläimen tilantarpeen määrittäminen. Sitten kun alkaa olla käyttämätöntä paikkaa elinalassa, ollaan lähellä totuutta."

Ja 

"Kuten kerroin, omat kotieläimeni ovat free range -tuotannossa. Kanoilla se tarkoittaa, että kanat saavat päivittäin ulkoilla laitumella, jossa on sekä niitty, että metsämaata niin paljon, etteivät ne koskaan edes käy laitumen takanurkassa."

Tietenkin jos muutamme joskus maalle niin harkitsen vakavasti myös parin oman possun ottamista. Itse tekemällä tietää sitten oikeasti mitä saa. Ehkä kuitenkin pyydän silloin Mikkoa itselleni mentoriksi :D 


- Riina 

Ps. Olen liittynyt myös Twitteriin (kääk!) Siellä jaan paljon sellaista, joka ei ehkä blogiin asti päätyisi. Juuri eilen haparoivin käsin avattu Twitter-tilini löytyy täältä KLIK! #urbaaniintiaani


2015-02-08

Tavara-ahdistus


Joka kerta, kun aloitan uuden mallin suunnittelun yritykselleni, niin mietin kauhun sekaisin tuntein, että teenkö taas lisää turhaa tavaraa maailmaan?  Huojentavia asianhaaroja on se, kun pystyn sanomaan jokaisesta tuotteesta mistä sen materiaalit on hankittu; Mikä lammastila on tuottanut villan, missä se on kehrätty, missä värjäysaineet on kasvatettu (tai mistä kerätty), missä olen langan värjännyt ja jopa sen, kuka on tehnyt puikot, joilla neulon. Kun kyse on vielä maatuvista materiaaleista, niin voin hieman huokaista helpotuksesta. En haluasi tuottaa maailmaan yhtään tuotetta, jonka takana en voi täysin seistä.

Kun levitin tänään pyykkiä narulle, niin mietin  pystyisinkö panostamaan laatuun enemmän, tai pitäisinkö parempaa huolta tavaroistani, jos niitä olisi vähemmän? Nauttisinko kotitöistä enemmän, jos pyykit mahtuisivat kuivumaan helposti silloinkin, kun pyykkikorin pohja näkyy? Mikä oikeasti on tarpeeksi? 

 Välillä miehen tavarat häiritsevät enemmän, kuin omani. Miehen villasukat pitkin lattioita, tai kaappi, johon en saa tungettua kauluspaitaa siististi, saa saa ärsytys käyrän yllättäen nousemaan. Enää en edes yritä tunkea miehen kaappiin mitään,,, Nykyään hän saa tehdä sen ihan itse!  Ei sillä, miehellä kyllä on ihan looginen järjestys vaatteilleen ja tavaroilleen, mutta minä en vaan ole ihan niin luova...

En ole tosin  ostanut itselleni mitään aikoihin. Hyvä puoli kolmea kymppiä lähestyessä on se, että on alkanut löytää oman tyylinsä ja vaatekaappista ei löydy enää mitään, mitä en käyttäisi miltein joka päivä. 

"Minimalism is not a lack of something. It’s simply the perfect amount of something." - Nicholas Burroughs

Kirjoista ja levyistä sen sijaan on vaikea luopua. Kellarikomerossa on laatikoita, joista en ole ihan varma mitä ne sisältää. Lapset kasvaa niin nopeasti, että pieneksi menneet vaatteet notkuu kaapin perukoilla liiankin kauan ennen kierrätykseen menemistä. Jotkin tavarat (kuten valokuvat) ovat niin hankalassa paikassa, ettei niitä oikein voi katsellakaan silloin, kun haluaisi. 

Totuus on myös se, että vaikka itse haluasin usein lähestyä tavaran määrässä miltein asketismia, niin perheeseeni kuuluu kuitenkin monta muuta, jolle tavara on ihan fine. Lisäksi ehkä välillä liian innokas tavaroiden karsiminen saa mut paniikissa lähtemään kauppaan ostamaan vaikkapa tyhjää kansiota, kunnes ovella mies huikkaa, että siltä voisi löytyä.

- Riina

2015-02-07

Myrkky ruukkuja?

 Syksyllä katselin ruukkuvalikoimaani mietteliäänä. Rakastin jokaista saviruukkuani, mutta muoviruukut sai nyrpistämään nenää. Muoviruukkuja en ollut ostanut kaupasta , mutta ne oli ajautunut kuitenkin meille milloin mistäkin. Pari hyvää puolta muoviruukuissakin on... Ne ei ainakaan hajoa tiputtuaan laattalattialle, ne ovat lisäksi varsin kevyitä ja ne pitävät mullan kosteana pidempään...Jokin sai kuitenkin syksyllä antamaan pois kaikki muoviruukut. 

Tänään törmäsin juttuun, jossa kerrottiin, ettei kukkapenkkiä kannata välttämättä tehdä betoniharkoista.  Eihän siitäkään voi olla täysin varma, että millaisia yhdisteitä kasvit vetävät itseensä muoviruukuista. En tiedä, että onko ruukuille jokin myrkkyvapaa standardi, mutta tuskimpa...

-Riina

ps. Urbaani intiaani on nyt myös twitterissä 

Punainen talo ja perunamaa?

Koitan muistella itselleni, että omakotitalon, tai asunnon ostaminen itselleni ei oikeasti ole kovinkaan kannattava sijoitus! Joka kuukausi silti minäkin siirrän asp- tililleni rahaa ajatellen, että oman talon omistaminen ratkaisee miltein kaikki ongelmani. On hassua, kuinka usein asunnon omistaminen ja siinä itse asuminen katsotaan varallisuudeksi ja sen kasvattajaksi, vaikka todellisuudessa se on valtavan suuri menoerä ja rajoittava tekijä. Senkin jälkeen, kun laina on maksettu, niin kuluja omasta asunnosta tulee silti jatkuvasti... Jätevesimaksut, vesimaksut, remontit, jätemaksut, verot, lämmityskulut, vakuutukset... Jos talon sitten joskus myykin ei useinkaan saa samaa summaa takaisin, mitä on talosta lainakorkoineen maksanut, saatika remonttikuluineen. Talo myös sitoo vahvasti yhteen paikkaan pitemmäksi aikaa, sillä taloa kun ei saa välttämättä tuosta vain kaupaksi. 
Omassa asunnossa voi tietenkin harjoittaa myös liiketoimintaa, tai tehdä etätöitä. Osaltaan tilan käyttökustannuksia voi vähentää jonkin verran verotuksessakin ja toisaalta yritystoiminta tuo taas tarpeellisia varoja. Myös ylimääräistä sänkyä, tai huonetta voi vuokrata eteenpäin, jolloin voidaan taas kuluja vähentää verotuksessa, mutta tylsää paperien täyttämistä ja pääomaveron maksua tulee väkisinkin. 
Oman asunnon ostaminen onkin siis aika huono sijoitus nykypäivänä. Monet sijoittajat tekeekin usein niin, että asuvat itse vuokralla ja vuokraavat omistamansa asunnon (tai asunnot) eteenpäin. 
Oman asunnon ostaminen ei kannata aina varsinkaan silloin, kuin hairahtaa ottamaan ylisuuren lainan ja makselee sitä selkä limassa seuraavat 20-vuotta. Jäljelle sen jälkeen jää usein arvonsa menettänyt kiinteistö, josta on hyvin hankala päästä eroon ainakaan kovin nopeasti. 
Vaikka ihailen itse suuri neliöisiä vanhoja omakotitaloja, niin järkevintä olisi tarkkaan miettiä paljonko tilaa oikeastaan tarvitseekaan, voiko sitä hyödyntää rahan ansaitsemiseen ja kuinka helposti asuntonsa saa tarvittaessa myytyä. Asioiden omistaminen, kun  saattaa olla kalliimpaa, kuin uskoimmekaan.
-Riina

2015-02-06

Rajoituksista mahdollisuuksiin

Vaikkakin luomun ostaminen kaupassa lähtee nykyään jo aika selkärangasta, niin huomaan tekeväni mielessä edelleen listoja, mitä kaikkea en saa ostaa. ...Vehnä tekee mahan kipeäksi ja lisää tulehdusta kehossa. Sokeri on huumausaine. Kahviakaan ei saisi juoda, mutta juon silti. Saatamme saada lihasta antibiootteja tahtomattamme.  Kasvisten torjunta-aine kuorman yhteisvaikutuksiakaan ei tiedetä. Kala saattaa sisältää raskasmetalleja. Poronlihassa on jonkin verran säteilyä. Paikoitelen sieneenkin pitäisi mennä säteilymittarin kanssa. ...
Mitä enemmän keskitymme siihen, mitä en saa syödä ( tai tehdä) sen niukemmaksi elämäni ja syömiseni itseasiassa menee. Uskon vakaasti lisäämiseen ja sallimiseen! Veljeni ihmetteli mulle kerran ääneen, että miksi kaikki terveyskauppojen myyjät on yleensä aika rupsahtaneen oloisia. Uskonkin, että usein he tekevät itselleen paljon enemmän rajoituksia ja näin ollen hyvinvointi itseasiassa vähenee, vaikka käytössä olisikin ravinnerikkaita kasveja, tai valmisteita. (siis kärjistettynä) 

Haluan itse tänä vuonna keskittyä sallimiseen enemmän, kuin rajoituksiin. On parempi tuntea iloa siitä, että minä saan, kuin ajatella mitä kaikkea en saa tehdä, tai on pakko tehdä.  

- Riina

2015-02-05

Ny keitetään kahveet!


Kahvia aamulla, illalla, kylmänä, kuumana, mutta aina tilkalla maitoa...

On hurjan mukavaa, että hyvän makuista halpis luomukahvia löytyy 20-askeleen päästä kotivesta. 4€ hinta ei ole todellakaan paha, vaikkakin aina mietityttää se, että saako tuottaja myös tuoteestaan tarpeeksi

Eettisten ja ekologisten kysymysten puntarointi tuottaa mulle usein kivistävää päänvaivaa. Minibudjetilla luomua ostaessa halpa-luomu saa kuitenkin salaa hymyn huulille. Tulee huojentunut olo, että pystyy ostamaan luomutuotteita näin kotihoidontuellakin.

 Tiedän kuitenkin, että ruoka on varmasti nykyään halvempaa, kuin ikinä ja ihmisten kulutustottumukset, jotka keskittyy laadun sijasta määrään onkin kääntänyt kaiken ihan päälaelleen.

Toisaalta, ihmiset tuottaa itse itselleen ruokaa varmasti paljon vähemmän, kuin ennen. Olemme antaneet muiden ratkaista sen, miten haluamme ruokamme kasvatettavan, kuin että olisimme ostaneet edes niitä yrttien siemeniä itse ja perustaneet ikkunapuutarhan. Kun itse tekee ja kasvattaa niin tietää ainakin mitä saa.

Myös marjojen ja sienien hyödyntäminen on itselläni ainakin naurettavan pientä. Jotenkin nyt, kun lapset ovat pieniä, niin mustikoille lähteminen on tuntunut jotenkin ylivoimaiselta. Onneksi on äiti, joka pitää meidät edes jonkinlaisessa marjoissa. Lapsena marjojen poiminta oli ihan joka syksyistä puuhaa ja siitä nauttikin hurjasti. Sitä tekee itselleen muka niin kiireisen elämän, ettei niille ihanimmille ja voimauttavimmille asioille ole aikaa.... tai ehkä se on vain laiskuutta.... On helpompi ostaa valmiina, kuin tehdä itse. Selkeesti kulutusyhteiskunnan lapsi...

- Riina

2015-02-04

100 asiaa, joista pidän.

  1. Luomuvilla
  2. Omavaraisuus
  3. Villiyrtit
  4. Kotikosmetiikka
  5. (Äitilähtöinen) synnytys
  6. Minimalistisuus
  7. Luontaishoidot
  8. Kahvi
  9. Vanhat talot
  10. Vaeltaminen
  11. Blogaaminen
  12. Luonnon materiaalit
  13. Pellava
  14. Kasvivärjäys
  15. Marjojen kerääminen 
  16. Sienestys
  17. Seksi
  18. Levätortillat
  19. Aarrekartat
  20. Yrtit
  21. Luonnon lääkkeet
  22. Itsensäkehittämis-, ja elämänhallintakirjat
  23. Vetovoimanlaki
  24. Luomuruoka
  25. Superfoodit
  26. Suklaa
  27. Ekoenergia
  28. Metsäpuutarha
  29. Permakulttuuri
  30. Käsityöläisyys
  31. Unet
  32. Korit
  33. Energiat
  34. Ruoka
  35. Veneily
  36. Aurinkokuivatut tomaatit
  37. Vapaus
  38. Itkeminen
  39. Rakkaus
  40. Toisten hemmottelu
  41. Meditointi
  42. Herääminen
  43. Inspiroivat ihmiset
  44. Unelmointi
  45. Opiminen 
  46. Juoksu
  47. Koti treenaus
  48. aljasjalkailu
  49. Aarteet
  50. Salaisuudet
  51. Aarteiden etsintä
  52. Kiintymysvanhemmuus
  53. Selkeys
  54. Kaura
  55. Valo
  56. Elokuu
  57. luonnonkukkien kerääminen
  58. Villit suhteet 
  59. Ekologiset lastenvaatteet
  60. Mahdollisuudet
  61. Ekologiset lelut
  62. Kirpputorit
  63. Puu
  64. Lasi
  65. Uulan maalit
  66. Kauniit, hyvin suunnitellut, ekologiset tavarat
  67. Runot
  68. Musiikki
  69. Näytteleminen 
  70. Kalastaminen
  71. Tarinat
  72. Dokkarit
  73. Dyykkaus
  74. Vuohenjuusto
  75. Metsä
  76. Niitty
  77. Mehiläiset
  78. Maatias eläimet
  79. Päiväkirjat
  80. Lasten nauru
  81. Body rock 
  82. Järjestys
  83. Mystiikka
  84. Noituus
  85. Luonnonusko
  86. Verkkaiset aamut
  87. Kasvien vieljely
  88. Villasukat
  89. Musta
  90. Harmaa
  91. Pyöräily
  92. Oudot tyypit
  93. Taide
  94. Kummalliset paikat
  95. Liftaaminen
  96. Jatkuva muutos 
  97. Rauhassa siivoaminen
  98. Luopuminen
  99. Uuden päästäminen elämääni
  100. Se, että tämäkin lista voi olla huomenna aivan erilainen
Millainen olisi sun listasi? 

Aina kipeä...


F on taas kipeä. Kun yö meni F:llä yskiessä ja aamulla vällyjen alta katseli valkoinen haamu, niin oli pakko laittaa opettajalle viestiä, että tämäkin päivä ollaan vielä kotihoidossa.

Ärsyttää, sillä tuntuu, että joku meistä on kipeänä koko ajan. Yleensä se olen minä, mutta ikävintä se on silloin, kun kipeänä on joku lapsista. Tiedän, että vastustuskykyä pitäisi vaalia tarkoin! C ja d-vitamiinitasoista pitää huolta etenkin näin talviaikaan... Liian usein ne kuitenkin jää huomiotta.
Tiedän, että olisi pitänyt ladata kaikki luonnonaseetkin pöydälle heti siinä vaiheessa, kun F rupesi valittamaan kurkkukipua. Ajattelin kuitenkin, että flunssa menisi ohi nopeasti. Äskön kuitenkin keitin F:lle kupillisen hunajalla makeutettua inkivääriteetä. Yöksi laitan viereen halkaistun sipulin ja ehkä kokeillaan myös lakritsijuurijauhetta, josko se auttaisi yskään. Lääkäriinkin toki suuntaamme, jos flunssa ei meinaa talttua. Korviin on ainakin hyvä kurkata, vaikkei F ole niitä valittanutkaan... Lääkekaapinkin repertuaari on toki ollut myös käytössä kokojan.

...Molempi parempi...

-Riina

2015-02-02

Siementen kylvöä lastenkutsuilla


Päätimme F:n kanssa yhteis tuumin, että juhlissa kylvettiin siemeniä. Juhlien aamuna kävin tukkaputkella hakemassa turveruukkuja ja siemenusseja. sillä niin kuin aina, niin nytkin olin jättänyt asioita hieman viimetippaan. Nappasin muutamat mansikan siemenet ja pari pussia erilaisia kukkia.

Lapset olivat hieman malttamattomia. Päätin napata lapset yksi kerrallaan istutuspuuhiin, sillä se tuntui helpommalta. Mansikan siemenet loppuivat jossain vaiheessa kesken ja yhdeltä meinasi päästä itku. Onneksi kuitenkin siitäkin selvittiin hiukan luovien. F antoi omansa tytölle ja sai itselleen ihanat kehäkukat.

Istutusajat on kasveissa varmaan oikeasti paljon myöhemmin ja siemeniä tippui aina yhteen ruukkuun aika runsaasti, mutta ajatus on tärkein... Niinhän?

Lapset sai kastella kasvinsa vasta kotona, jotta ruukku olisi helpompi kantaa kotiin asti. Multasotkutkin pysyi kohtuuden rajoissa, joten sanoisin, että simentenkylvö on ihan onnistunut synttäripuuha.

- Riina

2015-02-01

Kausiruokaa ja kirppismania


Söpön pikkuset luomupäärynät tarttui tänään mukaan lähikaupasta. Ne on niin pieniä, että paperipussiin olisi helposti mahtunut niitä melkein kymmenen.

K-ruoka sivustolla löytyy muuten satokausikalenteri, joka on auttanut ihan hurjasti kasvisten valinnassa. Vaikka kotimaisia kasviksissa tietenkin mennäänkin aika pitkälle varastojuureksilla, kun esimerkiksi luomu tomaatit tähän aikaan vuodesta maksaa sen 7€/kg, niin  on mukava tietää mitä ulkomaisia kasviksia kannattaa valita.

Kalevaan, ihan mun nurkille muuttaa helmikuun puolessa välissä Sammon kirppis. Kun kirpparille on vaan muutama hassu askel, niin pelkään vahvasti kirpismaniaa. Ehkä pienet neliöt pitää mut kuitenkin ruodussa.

- Riina