2015-01-31

Lasten mehukestit



















Lastenkutsujen jälkeen pää on sumuinen kaikesta sokerista. Tälläisissä bileissä saa tankattua koko vuoden lisäainekuormansa kerralla.... Hölmöä sinänsä...

Ennen juhlia iskee aina joku mielenhäiriö. Sain itseni kiinni puoli kymmeneltä hinkkaamasta uunia puhtaaksi. Hyvä puoli on se, että ikävät hommat tulee tehtyä adrenaliini piikissä pois alta. Tietenkin totuus on se, ettei ne mukulat sinne uuniin kurki.

Musta enkelikään ei vienyt päivänsakari F:ää mukanaan, vaikkei se kuvassa näykkään, joten juhlat menivät ihan hyvin.

- Riina 

2015-01-30

Avaimia ajanhallintaan

Koen hieman liian usein huonoa omaatuntoa ajankäytöstä ja riittämättömyyden tunteita, kun en saa tehdä asioita kiireettömästi ja hyvin. Kuitenkin tarkastelemalla omia toimintamallejani ajankäytön suhteen huomaan siellä paljon ilmaa. Ehkä minulla on oikeasti aikaa toteuttaa unelmani ja oikeasti aikaa olla läsnä lapsilleni, mutta se vaatii vain hieman kriittistä tarkastelua ja uudelleen organisointia. 
Olen konekansaa. Myönnänkin olevani hurjia määriä koneella. Välillä teen töitä, mutta iso osa on ihan tyhjänpäiväistä säätämistä. Montako kertaa verkkokauppa, sähköposti, uutissivu ja facebook pitää päivän aikana tarkistaa? Riittäisiköhän ihan vaan kerta! Huomaan vastailevani lapsille puoli huolimattomasti heidän kysymyksiinsä. Mies tulee viereen kertomaan jotain ja vastailen tottuneesti nyökyttelemällä ja sanomalla "Niin"... Seuraavana päivänä ihmettelen, miksi mies on pidempään töissä, kuin normaalisti. En ollut taaskaan kuunnellut...
Delegoi, rauhoita, ota omaa aikaa tarpeeksi ja tee joka päivä tärkeitä juttuja edes vähän. 20-minuuttia töitä keskittyneesti on paljon parempi, kuin 2-tuntia ahdistuneena, yrittäen samalla olla kärsivällinen äiti, kun mehut lentää toistamiseen pöydälle.
Se, etten tee koko aikaa kymmentä asiaa samaan aikaan on mulle helvetin hankalaa. Kun pelaan jotain peliä lasten kanssa, niin huomaan toisella kädellä siivoavani leluja lattialta, tai miettiväni kauppalistaa. Miksi arjessa kokeekin enää niin harvoin läsnäoloa? Miksei jokainen tilanne riitä sellaisenaan? Miksi pitää yrittää olla supernainen?
Aloitan oman ajanhallintani sillä, että listaan kaikki asiat, mihin päiväni menee. Tunti tunnilta... Sen jälkeen on hyvä vetää hieman kehikkoa sille, mikä olisi järkevää käyttää kuhunkin asiaan ja mitkä asiat voi suosilla skipata, tai delegoida vaikka miehelle. Ja kas... kummasti sitä aikaa jää muuhunkin. 
-Riina

2015-01-29

Free the nipple!

Olen etuoikeutettu. Pieni rintaisena voin  jopa käydä lenkillä ilman liivejä. Omistan toki yhdet liivit hätätapauksia varten, kuten lääkärissä käyntejä, tai joitakin sellaisia virallisen nihkeitä tilaisuuksia...
"Hei unohditko liivit kotiin?" "Tyrkky!" "Sulla näkyy muuten nännit.... " 
Olen mukavuuden haluinen, enkä pysty käsittämään, että nännien näkyminen paidan alta tekee minusta jotenkin erityisen irstaan. Ei sillä... tietenkin naisen keho on jotain todella kaunista ja ihmeellistä... Sitä suuremmalla syyllä ihmettelen, että jokin kankaan palanen paidan alla tekee ihmisestä jotenkin enemmän säädyllisen ja ihmisten ilmoille kelpaavan. 
Ranskalais tutkimus toteaa, että liivittömien naisten rinnat ovat kiinteämmät, kuin verrokkiryhmällä ja selkäkipujakin on vähemmän. Rintaliivit saattaa surkastuttaa osaltaan rintakudoksia siten, että rintaliivejä käyttävillä naisilla rinnat itseasiassa roikkuu enemmän. Rintaliivien käyttö on myös epäilty lisäävän rintasyöpäriskiä. 
Mitä kauemmas menemme ihmiskehon kohtaamisesta sellaisenaan, sen enemmän itsetunto ongelmia kylvämme. Pitää purkaa rintojen myytti. Ne on täydellisen epätäydelliset jokaisella meistä, joten miksei niiden antaisi näkyä... vaikka vain paidan läpi. 
- Riina 

Kasvitarha ikkunalla


Ihanaa! Sain vihdoin kylvettyä siemenet! Kaupasta ostettu basilikakin pääsi hiukan isompaan ruukkuun. Keittiön ikkunalauta on oikeastaan ainoa paikka, jossa viitsii kasveja pitää. Lastenhuoneessa ja olkkarissa ikkunaulta on osa lasten leikkejä. Niissä istutaan, tai niille rakennellaan nukkekoti, tai leegolinna. Pojan huoneen ikkunalautaa en viitsi riistää, sillä äitipuolen pöllähtäminen huoneeseen vähän väliä ruukkuja kastelemaan ei taida olla mikään maailman kivoin juttu.

Kasvien yläpuolella roikkuu päivänvalolamppu. Se on ehkä vielä hieman liian korkealla, mutta luulen sen auttavan edes hiukan lisävalotarpeeseen. Ruukuissa kasvaa chilejä ja paprikoita. Ehkä kylvän hieman lisää yrttejäkin jossain vaiheessa... Rosmariinia, salviaa, timjamia ja korianteria... Samalla haaveilen salaa talvipuutarhasta. Sellaisesta, kuin Mary Kuusistolla siinä dokkarissa....

- Riina

2015-01-28

Sormet multaan!

Näillä lähdetään tänä vuonna alkuun! Tosin luultavasti ikkunalauta täyttyy lähinnä paprikoista ja chileistä, mutta on hyvä olla hieman vara siemeniäkin. Osa paprikan siemenistä on ostopaprikoista ja pieni osa myös niistä, joita kasvatimme viime vuonna. Kannattaakin ehdottomasti pelastaa luomukasvisten siemeniä talteen! Jääkaapissa odottaa vielä luomusitruuna, jonka siemeniä meinaan myös tuikata multiin kasvamaan.
Viimevuoden sitruunat ja chilit heitin lopulta syksyllä pois, kun väsyin kirvahyökkäyksiin. Satoa ehdittiin saada kuitenkin mukavasti ja paprikoita ja chilejä voi toki kasvattaa hyvin myös yksivuotisinakin. Sitruuna tietenkin vaatisi aika monta vuotta, jotta hedelmääkin tulisi. Ehkä olin sen hylkäämisessä hieman liian hätäinen...
Puhuttiin hiukan F:n kanssa, että olisi kiva antaa myös viikonlopun synttärivieraiden istuttaa esimerkiksi kehäkukkaa kotiin viemisiksi. Maatuvien esikasvatusruukkujen kylkiin saa hyvin taiteiltua oman nimensä ja kasvin nimen, joten vanhemmatkin sitten tietää mitä täällä viherpiipertäjien synttäreillä on oikein kasvateltu, heh! 
- Riina

Kahviläikkiä lattialla

Aamuisin hukuttaudun kahvikuppiini. Melkein paketillinen viikossa. Taidan olla riippuvainen.... Rakastan yli kaikea kahvia psykologisella maitotilkalla. Siis niin, että se juuri ja juuri muuttaa hieman sävyä.
Kahvi on suurimmaksi osaksi epätoivoinen yritelmä korvata huonosti nukuttuja yöunia. Todellisuudessa kahvi on varmasti osasyyllinen vähäiseen yöuneen ja pahentaa väsymystä, sekä aivosumua. Mietin millainen ihminen olisin, jos nukkuisin kunnolla.... Ei ehkä erottaisi samaksi muijaksi... 
Kun olen niin tottunut itseeni tälläisenä, hieman höpsönä yökukkujana, niin en edes tiedä pitäisinkö itsestäni toisenlaisena. Tosin ilman tätä aivosumua voisin sijoittua jopa "täyspäinen"-kategoriaan.
Uskon kuitenkin, että lisäämällä elämässä hyviä asioita voi tehdä paljon enemmän hyvää, kuin kieltämällä itseltään kaiken. Kun kaikki onkin yhtäkkiä sallittua tekee paljon enemmän mieli kerätä elämäänsä myös niitä oikeasti hyviä ja tasapainottavia asioita. Se on se sallimisen taide... Niin mielessä, kuin teoissakin.
- Riina

2015-01-27

Siemeniä, multaa ja kakkaa




Päätin äskön, että nyt saa venailu loppua! Oon jahkannut siementen kylvöä koko tammikuun. Mullan raahaaminen ruokaostoksien kera kaupasta on kuitenkin tuntunu ylivoimaselta. Siemenistä ei oo ainakaan pulaa, sillä suurimmasta osasta chilejä ja paprikoita on riivitty siemenet talteen huolella. Nyt vaan haetaan sitä pirun multaa vielä! Ollappa oma komposti, niin kauppamultaakaan ei enää tarvis raijata...

Tänään oon myös kuunnellu pienen pätkän huikeaa Ravinnon biohakkerointi webinaaria youtubesta. Oon vasta ehtinyt kuunteleen webinaaria kohtaan, jossa puhutaan ihmiselle luonnollisemmasta kakkaamisasennosta, mutta voin jo nyt suositella webinaaria lämmöllä :D

Mutta nyt siis kauppaan hakemaan sitä Kekkilän luonnonmukaista yrttimultaa...

- Riina

Keittiökosmetiikkaa


En ole meikannut vuosiin. Yritän kovasti tsempata ihon hoidossa, sillä helposti se unohtuu, kun meikkiäkään ei tarvitse poistaa. Ostin juuri uuden paketillisen kaurahiutaleita, josko ihon puhdistuksen saisi taas jokapäiväiseksi. 

Luomu kaurahiutaleet ei maksa muutamaa euroa enempää ja ne puhdistaa ihoa hyvin varsinkin silloin, kun ei meikkiä tarvitse poistaa. Meikin poistoon voi toki kokeilla erilaisia öljyjäkin... Kasvoveden teen itse supistavista yrteistä, kuten salviasta, rosmariinista, tai timjamista.  

Silloin tällöin, vaikkakin liian harvoin, teen itselleni myös kasvonaamioita ja kuorinnan. Ihanan kuorinan saa aikaiseksi esimerkiksi sokerista.  Eilen käytin kuorintaan kookossokeria, mutta ihan mikä tahansa sokeri käy hyvin. Kahvinporoillakin voi ihoa kuoria, mutta ne ovat omalle iholleni hieman liian ytyä tavaraa... Hassua sinänsä, sillä kahvia juon liikaakin. Suolaakin voi halutessaan käyttää, mutta koska ihoni on usein atopian takia rikki, niin tiedätte varmaan... suolaa haavoihin ja niin edes päin... 

Tällä hetkellä en omista kuivaharjaa, mutta voi  lämpimästi suositella sitä! Kuivaharjaus elvyttää verenkiertoa ja poistaa kuollutta ihosolukkoa.  Se sopii ihmeellisesti minunkin atooppisuuteen taipuvalle iholleni. Kuivaharjaus tekee ihon myös ihanan pehmeäksi ja elvyttää lymfakiertoa. 

Hellempää ihonhoitoa

<3 

- Riina 

Tuutulaulu vedelle!

Olen ottanut tämän vuoden mantrakseni lisätä veden juontia. Kehoni on aika kuiva ja mustat silmänympärykseni on myös merkki munuaisten heikosta hapesta. Runsas vedenjuonti elvyttäisikin käsittääkseni munuaisten toimintaa.

Mahdollisuusksien mukaan voi veden laatuunkin kiinnittää huomiota. Itse juon vielä ihan Tampereen kaupungin vesijohtovettä, mutta tiedän kyllä, että se ei ole ihmiskeholle se kaikkein parhain vaihtoehto. Vesijohtoveden ph-pitoisuutta muutetaan, jotta putket kestäisi. Vettä myös kloorataan ja huidotaan ultravioletti valolla. Vesi alkaloidaan natriumhydroksidilla ja desifioidaan natriumhypokloriitilla. Aika paljon siis, ennen loppukäyttäjälle päätymistä.

Ihan parasta kuitenkin olisi hakea juomavesi lähteeltä. Lähdevedessä on hurja määrä mineraaleja, jotka imeytyvät veteen kivien pinnoilta. Lähdeveden tunkeutuessa maan  uumenista kohti pintaa erilaiset maa-ainekset puhdistavat ja suodattavat vettä luonnon keinoin. Vesi kannattaa kuitenkin joka tapauksessa tutkituttaa ennen käyttöä, sillä joskus ympäristön saasteet, kuolleet eläimet, tai muut tekijät on saattanut saastuttaa lähdevedenkin. Parhaimmillaan lähdevesi kuitenkin on parasta mitä voin kuvitella!

Ihmisestä on yli puolet vettä! Se millaisista rakennusaineista elimistömme nesteet koostetaan ei ole varmasti yhdentekevää.

Pätkä Kerkko Koskisen laulusta on soinut päässä monta päivää...

" Silloin muistaa että, meistä on yli puolet vettä. 
Silloin muistaa että, pörriäisen ruoka on mettä..." 

2015-01-26

Pakko olla täysikuu


Huonosti nukutun yön jälkeen olisin voinut vaikka vannoa, että viime yönä oli täysikuu. Ei ollut, mutta sängyssä pyöriminen kävi yhden maissa jo ärsyttäväksi ja nousin ylös katsomaan koneelle jotain tyhjänpäiväistä sarjaa. Lopulta nukuin ehkä pari tuntia.

Vaikka en yleensäkään nuku tarpeeksi ja yö unet jää lähes poikkeuksetta alle kuuteen tuntiin, niin tänä aamuna tuntui oikeasti siltä, ettei jaksaisi saattaa F:ää kouluun. Ei sillä... saatoin silti. Kun kuitenkin poikanen iltapäivällä nukkui yllättäen päikkärit, niin en kyllä vastustellut yhtään omaakaan nukahtamista. Kuitenkin olin hieman liiankin väsynyt ja säpsähtelin hereille vähän väliä. Päikkäreiden jälkeen tuntui siltä, ettei olisikaan nukkunut yhtään.

Mietin sitä, kuinka onnekas olenkaan, että saan nukuttua kuitenkin yleensä melko sikeästi sen kuusi tuntia. Oli toki joskus mullakin sellainenkin unettomuuden jakso, että oikeastaan koko yön jännitti vaan kellon soimista. Uskon vakaasti silti, että hyppäämällä oravanpyörästä seitsemän vuoden kotiäiti pumpuliin pelastin palasen omaa mielenterveyttäni.

Toivon, että kun kuopuksen päiväkotiin meno koittaa, niin omakin nukkumiseni olisi sen verran tasapainossa, ettei kellonsoitto jännitä. Eihän sitä tiedä, jos pystyn junailemaan itselle liukuvan työajan, tai sitten jään yrittäjäksi. Aika näyttää... jännää sinänsä...

- Riina

ps. Odotan, kuin kuuta nousevaa uusia ladattavia kameranparistoja poistista. Vanhat on käytännössä ihan kuolleita ja saa aikaan harmaita hiuksia, kun kuvia ehtii ennen pattereiden tyhjenemistä ottaa enintään kaksi.

pss. Kämmäsin blogilistalla jotain... Poistin vahingossa blogini. Nyt se kuitenkin pitäisi sieltäkin vielä löytyä.

psss. Blogini löytyy myös Lilystä. Kirjottelen sinne hiukan eri tahtiin ja toisinaan eri sanoin, tai eri asioitakin. Kaikkea kanssa!

Keskeneräinen lastenhuone


Lastenhuoneen maalaaminen on edelleen kesken, mutta kaukaa katsottuna sitä ei ehkä edes huomaa. Viikonloppuna on kuitenkin neidin kaverisynttärit ja valkoiset seinät kiljuvat vielä jotain lisäväriä. Katonrajaan on tarkoitus viritellä viirinauha. Kalevassa olevasta askartelukauppa Papruksesta löytyy varmasti ihania viirinauhamateriaaleja. Pienestä Kirjakaupastakin löytyy välillä kauniita käsintehtyjä papereita.

Oman uusiopaperin tekoon pyhittämän sauvasekoittimen heitin kuitenkin mielenhäiriössä pois, kun muutimme tänne.... Itsetehdyn paperin teko on hauskaa, vaikkakin omat tuotokseni on yleensä harmaita, paksuja ja epämääräisiä pahvilevyjä. Ystäväni sen sijaan saa aikaiseksi suloisen värisiä ohuita papereita, joihin hän lisää myös ihania kasvinosia. Erona tosin on se, että hän on paperiartesaani.

F:n koulupöytä on edeleen olohuoneessa ja se toimii toisaiseksi niin ihan hyvin. Pitää katsoa uudestaan sitten, jos vaihdamme miehen esikoisen huoneen ja lastenhuoneen päikseen.

-Riina 

2015-01-24

Poikasia ja taidetta

 Tänään asunto on taas täynnä lapsia, sillä on se "joka toinen viikonloppu". Tosin totuuden nimissä pitänee sanoa, että lasten kasvaessa poikaset tulee isälleen milloin mitenkin. On kuitenkin hurjan kivaa, kun  kaikki sattuvat samaan aikaan meille. 56m2 taipuu nimittäin seitsemällekin... Uskokaa pois!

F pääsi taas hiihtämään, kun oma flunssani hieman laantui. Kiovan puiston ladut on juuri passeleita ekaluokkalaisellemme. Hälläpyöränkadun ateljeetalon kohdalla F:n puheet ajautuvat väistämättä maalaamiseen, suteihin ja väreihin. "Musta tulee isona taiteilija"....

Myös R on innostunut maalaamisesta, varsinkin nyt kun flunssa on pitänyt villikon muutaman päivän liikaa neljän seinän sisällä. Sisko käy tosin välilä hiukan ehostamassa veljenkin taideteosta. Poikaselle käy ihan mikä vaan väri, kunhan se on musta.

- Riina


2015-01-23

Pärehelmet






































Äiti osti mulle jokin aika sitten markkinoilta suloisen pärehelmikorun. Voiko olla makeempaa?

Aurinkokin alkaa jo pilkahdella puiden lomasta, kun vien F:ää aamuisin kouluun. Kevääseen ei ole enää pitkä matka! Vaikka uhkailin aiemmin ostavani multaa ja laittavani ekat siemenet jo itämään, niin keittiön ikkunalauta on  edelleen tyhjänä kasveista. En oo vaan toimertunut...

Olen rikkonut rajojakin, sillä lainasin eilen ekat e-kirjat netistä. Olen tietenkin jo muutaman omakustenteen lukenut e-kirjan muodossa ennen  tätä, mutta e-kirjojen lainaaminen oli mulle eka kerta... Pidän silti ihan hirmuisesti fyysisistäkin kirjoista, joten en ole ihan täysin hurahtanut, mutta e-kirjojen laina mahdollisuus helpottaa kuitenkin kummasti kuumeessa kotona köllimistä.

- Riina

2015-01-22

Taisteluväsymyksestä runsauteen.



On jännä, kuinka taas tänään asioita on ilmaantunut eteeni, kuin tyhjästä. Olin esimerkiksi juuri
puhunut yhdestä asiasta miehelleni ja hetkeä myöhemmin silmien eteen tuli lehtijuttu ihan samasta aiheesta. Se saa taas muistuttamaan itseäni siitä, että näemme niitä asioita ymärillämme mihin keskitymme.

Jään itse helposti nuolemaan haavojani ja ruikuttamaan, jos asiat menee mönkään, tai taisteluväsymys iskee. Mitä kauemmin siinä makaan, niin sen synkemmältä maailma näyttää. Jos kuitenkin alan keskittymään niihin asioihin, mitkä on hyvin, niin kummasti hyvät asiat alkaa lisääntymään elämässäni. Tässä on ihanana työkaluna kiitollisuuspäiväkirja, jota tekemällä tajuan, kuinka hienosti kaikki on, vaikka ehkä ensin hieman ketuttaisikin, Tunnen itseni äärimmäisen rikkaaksi ja runsautta on hurjasti ympärilläni. Parasta on ollut se, että kiitollisuuspäiväkirjaa tekemällä on mystisesti joka ilta tullut muutama asia lisää, mistä voin olla kiitollinen.

Runsauden täyttämää loppuviikkoa
xxx
Riina

2015-01-21

intiaanipäällikkö joikkuva jäkä






































Flunssa sen kun jatkuu. Onneksi yöunia saa helpotettua niin poikaselta, kuin itseltänikin halkaistulla sipulilla. A. vogelin mukaan sipuli ja valkosipuli onkin hyvä yleislääke ylähengitysteille. Myös sipulikääreet ja sipulimaidot varmasti auttaisi. Toiset vannoo valkosipulin ja hunajan nimeen, eikä kurkumaa, tai inkivääriäkään tohdi unohtaa.  Ehkä tämä tästä vielä suttaantuu.

- Riina

2015-01-20

Valuva nenä ja vääntynyt metalli.



Kuume iski. Ohuet metallipuikot vääntyvät aina kaarelle, kun neulon. Ystävä etsi kotimaista kuitupellavan viljelijää, mutta ne tuntuu haihtuneen maan alle. Nykyään pellavat kun haetaan lähinnä balttian maista. Kuiduille Suomessa ei ole luomusertifikaattia, tai valvontaa, mutta kotimainenkin luomukuitu voisi saada sertifikoitua tuotteensa Ruotsalaisen krav-merkin alle...? Myöskään varsinaista luomuvillaa ei suomessa ole, mutta luomu lampaista saatavaa villaa toki löytyy tiloilta, jotka on jo lihan suhteen luomuvalvonnassa.

Hassua... Törmäsin muuten jokinaikasitten juttuun, jossa kerrotaan suomen ainoasta (luomu) tupakanviljelijästä. Kaikkea kanssa :)

-Riina

2015-01-18

Purkutuomion kauhistelua ja treenaamista


Odotan hieman jännittynein mielin huomista Tampereen kaupunginvaltuuston kokousta. Siellä päätetään nimittäin silloin Sorin nuorisotalon kohtalosta. Sorin nuorisotalo on tosin vasta sotien jälkeen rakennettu, mutta se on varsin hyväkuntoinen rakennus. Rakennusvaiheessa, kun rakennusmateriaalista oli pulaa, niin seinäpaneelina käytettiin jopa vain 30cm laudanpätkiä. Nauloina käytettiin kierrätysnauloja, jotka jokainen suoristettiin uusiokäyttöön Sorin nuorisotaloa varten. Taloon käytettiin 42 251 talkootyötuntia. Se kaikki saatetaan heittää pois huomisen päätöksen kautta. Tampereella ei kovin paljoa vanhoja puutaloja ole. Olisi sääli menettää jälleen yksi.

Tein smoothienkin taas pitkästä aikaa. F:lle smoothiet ei oikein maistu, mutta se vetelee mielellään kohmeisia mustikoita ison kulhollisen kerralla. Poikaselle yleensä smoothiet uppoo, mutta nyt raukka on ollut kuumeessa ja R:n smoothie jäi miehen juotavaksi. Ei se silti huono asia ole, sillä saipa mieskin hiukan vitamiinien täydennystä. Kainalossa tuhiseva poikanen onneksi nukahti hyvin ja kuumekin jo iltaakohti hieman laski. Jospa tämä tästä!

Treenatakin ehdin. Siihen ei onneksi mennyt paljoa yli viittä minuuttia. Ei se määrä, vaan laatu! ;) Ei näillä 5-minuutin treeneillä tietenkään päästä elämän parhaaseen kuntoon, mutta se on kuitenkin todella tehokas tapa saada lisäenergiaa ja lihaksetkin kyllä kertoo, että jotain on tehty. Suosittelen lämpimästi! Tein tämän lämmittelyn: Klik. ja tämän Treenin : Klik. Meillä asuu siis myös rahkaa syövä isompi poikalapsi, joka kesken pelisessioiden punnertaa ja nostelee painoja. Eipä sen harrastukset kovasti omistani eroa, kuin sen rahkan osalta :D

- Riina

2015-01-17

Treenaamiseni tarkoitus


Mun kotijumppailujeni tarkoitus on hakea hyvää oloa ja palauttaa väsynyt ja nuukahtanut kroppa taas yhteistyökykyiseksi. Haluan ylipäätään jaksaa arjen pyörittämistä paremmin.

Se miksi treenaan kotona liittyy ihan siihen, ettei silloin tekosyitä treenien väliin jättämiseen ole. Mun ei tarvitse lähteä mihinkään, eikä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että salilla kuluisi "perheaikaa" reippaasti yli tunti kerrallaan. Lisäksi Zuzka Ligth-treenit on oikeesti varsin tehokkaita. Keho tuntuu jo nyt erilaiselta, vaikka aloitin vasta 9.1.2015. Ulkoisia muutoksia tuskin vielä näkyy moneen kuukauteen, mutta pidänkin tärkeämpänä omia tuntemuksia ja omia fiiliksiä.

Atoopisuuteen taipuvasta ihosta vielä sen verran, että esimerkiksi Atopialiitto suosittelee hien pesemistä iholta varsin nopeasti liikunnan jälkeen. Sen jälkeen lotraan kookosölyllä, sillä etenkin kasvojen iho alkaa kuivua suihkussa käynnin jälkeen.

Tein tänään tän treenin 

<3 Riina

Liian iso kodiksi?




Katselen usein Etuovi.comista taloja. Ne kaikkein ihanimmat onkin monesti suuria vanhoja kansakouluja, eli siis liian isoja ja järjettömiä meidän ostettavaksi. Järkevintähän olisi ostaa mahdollisimman pieni varsinkin silloin, jos haaveissa on tuottaa itse tarvitsemansa energia. En siis todella ymmärrä mikä niissä suurissa taloissa minua oikein kiehtoo!

Uusin ihastuksen kohde on Suodenniemellä oleva vanha kansakoulurouva. Rakastan hurjasti noita vanhoja ovia, kivijalkaa ja ikkunoita. Talossa on myös  monta kaunista takkaa ja pari leivinuuniakin.
Pidän siitä, että lattioiden kulumat näkyy. Rakastan niitä elämän jälkiä, mitä tässä talossa on jätetty monessa kohtaa näkyville. 

Toivonkin, että talo saa ihanat uudet asukkaat. <3 

-Riina

Kaikki kuvat Kiinteistömaailman sivuilta. Välittäjä:Mertsi Friberg




2015-01-16

Pelkoja ja hyväksymistä



On pari asiaa, jotka saavat tuntemaam uupumusta. Niistä on jatkuvasti huono omatunto ja tuntuu, etten vaan osaa tehdä tarpeeksi, jotta asiat muuttuisivat. Yritän muistuttaa itselleni, ettei kaikelle voi mitään, eikä varsinkaan silloin, jos muutos on kiinni muistakin ihmisistä.

Näihin asioihin liittyy rutkasti pelkoa ja jännitystä. Tänään kuitenkin muistin taas, että pelko on jotain, joka ei ole tässä hetkessä. Pelko on jotain, joka on tulevaisuudessa, eikä tähän hetkeen pelko edes mahdu! Yritän opetella ottamaan asioita vastaan ilman pirujen maalaamista seinille, sillä hyvin usein elämä kantaa paljon vahvemmin langoin, kuin kuvittelinkaan.

Ehkä yritän opetella luottamaan siihen, että asiat menee hyvin, vaikka pahalta aluksi näyttäisikin, tai että rikki menneistä asioista syntyy jotain toisenlaista ja uutta.

-Riina

ps. Tämä oli muuten hyvä! Klik klik

2015-01-15

Portaissa kulkemisen tuska

Aamulla näytin aika huvittavalta, kun katkokävelin vessaan aamupesuille. Jalkalihakset on ihan hurjan kipeät. Rappusten kulku naurattaa, varsinkin, jos naapuri viittoilee minulle, että mee vaan ensin ja sitten kapuan rappuja, kuin vanha mummeli. Oi! Tämä on tuskainen oodi liikunnan aloittelulle.

Nukuin tänään päikkärit ja se on jotain aivan uutta. Ulkoilun jälkeen poikanen käpertyi sänkyyn ja nukahdin vahingossa viereen,   Luulen, että uni asiakin hieman liikkumisen myötä tasottuu. Ehkä kohta voin todeta nukkuvani oikeasti edes joskus tarpeeksi.

Tästä pääset treeniin, jonka tänään tein. Klik klik! 

 - Riina

Äx- asento, muumi ja läksyjen lukurauha.




 Kiovan puisto vetää meidät leikkeihin useampana päivänä viikosta. Päätä vaivaa vain villikko R, joka ei malttaisi siskoaankaan odottaa koulusta muutamaa minuuttia. R juoksentelee talon nurkan taa ja heittäytyy näyttävästi koulun pihaan äx asentoon huutaen, kun yritän ohjata häntä lähemmäs koulun ulko-ovia, jotta F löytää meidät helpommin. Onneksi varsinkin aamuisin ei puoli unista poikalasta tarvitse raahata mukaan siskoa saattamaan. Ehkä villikkokin jossain vaiheessa hieman rauhoittuu...

Tehtiin tänään lumesta muumipeikkokin, mutta kuten tavallista, se jäi hieman kesken. Kädettömän muumin luota lähdettiin kohti uusia seikkailuja!

Siskon läksyhetki on R:llekin tärkeä. R:llä on ihan ikioma "läksykirja" ja vieri vieressä molemmat tekee sujuvasti tehtävänsä. Näin F on saanut aika helposti villikon riemunkiljahduksiltakin läksyjen lukurauhan.

Terkuin:

- R



Shakkia 2,5-vuotiaan kanssa



















Silloin, kun R kutsuu lastenhuoneesta vaativaan sävyyn äitiä tulemaan, niin on se viimeaikoina tarkoittanut shakkilaudalla leikkimistä. Ukkoja siirretään vuoron perään pelilaudalla sinne tänne ja välillä hevoset käyvät neuvonpitoa keskenään. Sääntöjä ei ole, mutta keskittynyt ilme on tärkeä osa leikkiä. Mistä lie oppinut...

-Riina






2015-01-14

Voimia arkeen.

"Kun äiti voi hyvin, niin lapsetkin voivat hyvin..."

En ole ehkä pitänyt itsestäni tarpeeksi hyvää huolta. Nyt, kun olen taas aloittanut treenaamisen, niin ihan niitä arjen asioita jaksaa paremmin. Kun F ilmoitti puoli kahdeksan aikaan haluavansa vielä laskemaan muutaman kerran pulkkamäestä, niin en keksinytkään tuhatta syytä miksei voitais mennä. Kymmenen vauhdikasta laskua myöhemmin kello ei ollut paljoa kahdeksaa enempää. Ehti hyvin vedellä iltapalat ja treenatakin!

Tämän päivän treeninä vedin taas yhden Zuzka Ligthin... Esitietojen mukaan "helppo" treeni sai kuitenkin itselläni painoja nostellessa aikaan aika moista ähkimistä. Tykkään silti näistä treeneistä ihan huimasti ja uskon niiden olevan varsin tehokkaita lyhyestä ajasta huolimatta.

Koulupäivän jälkeen seikkaillaan!


Käydaan välillä hiukan seikkailemassa F:n koulupäivän jälkeen. Liikennepuisto innostaa lapsia näin talvisinkin polkuineen, siltoineen ja katoksineen. Matkalla Liikennepuistoon tehtiin muutama lumiukko ja ihmeteltiin eläinten jälkiä. 2,5-vuotias R:kin jaksaa hienosti kävellä sinne ja takaisin. Varalta on laukussa riisikakkua, jos nälkä iskee yllättäen.

 En ole kovin hyvä istumaan hiekkalaatikon reunalla, tai seisomaan tumput suorina leikkipuistoissa. Olen hiukan ujo, joten höpöttelykin jää usein muiden vanhempien kanssa vähemmälle. Niinä hetkinä, kun saan tarttua vaikka haravaan lasten leikkiessä, tai jos "seikkaillaan" nautin itsekin ulkoilusta. Olen tosin aika vilukissa, joten itse alan "viuruta" kotiin jo paljon enen lapsia. (heh)




Arjen kuvaamisen vaikeus


Olin tehnyt aijemmin päätöksen, etten kerro lapsistani aivan kaikkea. Enkä kuvaa heitä suoraan edestä, siis niin, että kuka tahansa lapseni kadulla tunnistaisi. Käytän blogissani lasten alkukirjainta, mutta todettakoon, että etunimet on joskus kyllä blogiin lipsahtanut. Blogiin kuvien saaminen onkin käynyt hieman hankalaksi. Kadehdin hieman mamma-blogeja, jotka ottavat ihania kuvia lapsistaan. Itse mietin, montako takaraivokuvaa lapsista voi ottaa.... ?

Itse en oikein osaa olla luonnollinen kuvissa ja itsensä kuvaaminen on muutenkin hieman hassua. Kikkailin kropastani kuvat taiteilemalla kirjapinon ja hyllyn reunan kanssa.... Mietin, näkyyköhän jalat, kun kameran ajastin välähti. Seuraavat treenailun tulokset on pakko miehen ikuistaa, sillä muuten menee inan liian taiteiluksi.

Olisi tietenkin helpompaa näyttää vain kaikki. En kuitenkaan ole varma, haluaako lapset enää teineinä, että heistä löytyy kasvokuvia blogistani. Odotan jo kesää, jolloin ne takaraivokuvatkin näyttäisi inan paremmilta, vaikka käytössä onkin perus digikamera...

Valoa kohti!

-Riina




























2015-01-13

Peiton alle piiloon....

Kun tultiin muksujen kanssa ulkoilemasta, niin  mahaan koski. Oli jotenkin muutenkin kehno olo ja teki vain mieli olla ikuisesti vällyjen alla paeten katalaa maailmaa. Rupesin miettimään jo treenin väliin jättämistäkin, mutta totesin sen kuitenkin olevan  hieman liian noloa vain muutaman päivän jälkeen aloittamisesta. 

Valitsin summa mutikassa jumpan, kunnes tajusin, että edessä olis tiukat 20-minuuttia hyppimistä ja punnertamista painojen, hyppynarun, kahvakuulan kera. Kahvakuulan korvasin tosin hiekkasäkillä (siis riisisäkilläni :D) ja onnistui se silläkin. Hiki virtasi ja purskahtelin nauruun, kun en meinannut jaksaa enää hyppiä. Kannatti silti todella jumpat tehdä! 

Oon kuitenkin syöny muutaman päivän ihan kauheesti kaikkea mikä ei tee niin hyvää elimistölleni. Voisi alkaa juomaan taas smoothieita päivittäin, että saa ravinnepuutokset tyydytettyä. Ehkä sitten sen höttöruuan ahtaminenkin vähenee... 

- Riina


Juon kahvini miten sattuu...


















Väljähtynyttä kahvia ja puikoilla langanloppuja. Lupasin itselleni, etten osta lisää lankaa, ennen kuin viimeinenkin langanpätkä on käytetty. Kaikkea kanssa! Aloitan tuhoamisen niistä vanhimmista.... sekoitelangoista ja jatkan parempaan, kohti luomulampaan villaa.

Pitää hyviä miestä tänään, sillä se hupsu on täyttänyt vuosia!

-Riina

2015-01-12

Treenaamista atooppisen ihon kanssa.

Yksi hieman huonompi homma treenaamisessa on atoopikon iho, jonka omaan. Välillä tuntuu, että olen herkistynyt jopa omalle hielleni. Suihkun jälkeen iho kuivuu väkisin, ja saan kylvettää itseni kookosöljyllä. Kookosöljy toimii itselläni varsin hyvin silloin, jos kyse on vain kuivuudesta. Jos kuitenkin esimerkiksi taiveihottuma on äitynyt liian pahaksi ja punoittavaksi ei pelkällä kookosöljyllä enää pärjää. Silloin edelleen turvaudun siihen ei niin kivaan kortisonivoiteeseen. Atoopikko ihonkin kanssa pärjää... Onhan tähän jo tottunut.

Tästä pääset tämän päivän Zuzka Ligth treeniin minkä tein... 

- Riina

Pakkas juttuja

luomuvilla















neulottu rannekoru










F on kipeänä kotona.

Pakkanen paukkuu, joten on ihana kääriytyä vilttiin ja neuloa luomulampaan villasta jotain pientä. Tuli rannekoru...

Nyt maistuisi kaakao.

-Riina

Budjettiluomua ja pizzaa

Yritän yleensä välttää älyttömää vehnän syöntiä, sillä vehnä ei sovi vatsalleni kovin hyvin. Leivissä otan yleensä 100% ruisleivän, tai 100% kauraleivän. Välillä on tietenkin poikkeuksia ja ostoskoriin tipahtaa jotain, joka ei tee niin hyvää vatsalleni. Kuitenkin, silloin kun käytän vehnää ruuassa on mukavaa, että pystyn valitsemaan luomuakin huolimatta pienestä budjetista.

Pidän siitä, että ostokset voi nykyään suunnitella ennen kauppareissua tarkasti Foodie.fi sivuston avulla. Budjettiluomun ostaminen helpottuu, kun tietää mitä on tarjolla. Noudettava ostoskassi mahdollisuuskin on läheisessä Prismassa, mutten ole sitä vielä ainakaan kokeillut. Foodien toimii meillä nyt hyvänä ostoslistana ja ruoka budjetin runkona.

Eilen tehtiin pizzaa. Sain ostettua jauhot ja tomaattikastikeainekset luomuna ilman suurempaa kukkaronnyörien hölläämistä. Lisäksi ostin luomu juustoa ja tomaatteja. Muut Pizza-ainekset tuli ostettua tavanomaisesti tuotettuna.

Luomuedam juusto 4,89€, Luomu kuoritut tomaatit 0,89€, 2kpl luomu tomaatteja 1,44€, luomu vehnäjauho 1,05€.

- Riina

2015-01-11

Treeneistä ja äsyttävistä salikorteista

Tein taas ihania Zuzka Ligthtin treenejä.On aivan mahtavaa, ettei aikaa mene paljoa ja  parasta on, ettei tarvi vääntäytyä salille!

Muistan, kun esikoista ennen otin salikortin... Tulin kuitenkin pian raskaaksi ja raskauden hiukan edetessä supistuksia tuli treenatessa niin tiheään, että oli pakko pistää kuntosaliharjoittelu tauolle, Onneksi se onnistui, mutta kun palasin synnytyksen jälkeen salille, niin pienen vauvan ja kuntosalilla käynnin yhteensovittaminen ei ollutkaan niin helppoa. Maksoin itseni kipeäksi kuukausimaksuista, joita en ehtinyt hyödyntää. Onneksi sopimus päättyi kuitenkin aikanaan ja pääsin eroon itselleni inhottavasta kuntosalijäsenyydestä.

Onneksi sellaisiakin saleja on, jossa ei ihan kipeäksi tarvitse itseään maksaa. Esimerkiksi Nääshallin kuntosalilla tuli joskus käytyä ystäväni kanssa. Siellä kertamaksu on 4€ ja 50-kerran sarjakortti maksaa  90€. 50-kerran sarjakortilla treenaisin helposti miltein 4-kuukautta....  Tietenkin voisi tehdä kerrostalon kuntosalin Kiinanmuurin mystisiin kellareihin. Täällä kellareiden käytävät tuntuu jatkuvan ainakin kilometrin, vaikkei se varmaankaan ihan niin pitkä ole. Kiinanmuurin pitkissä ja hieman mutkittelevissa kellareissa on kuitenkin aitoa kauhuleffojen ainesta.

Tällä hetkellä kuitenkin kotitreenailut on parasta mitä tiedän ja odotan vain kevään paljasjalkakenkien kera juoksemista jumppailun rinnalle.

Pistän joskus kuukauden päästä seuraavat kuvat kropastani,  että missä mennään. Ehkä näin julkinen puhuminen liikkumisesta auttaa jatkamaan treenaamista enemmän, kuin sen normaalit 2-viikkoa...

- Riina

Alla on tämän päivän treenini :)

Klik ja klik


Nukkumisesta

Muistan, kun yläaste ikäisenä mulle tarjottiin nukahtamislääkkeitä. Söin niitä muutamana iltana, mutta heitin pois, kun tuntui ettei niistä ole mitään hyötyä. Olen nukkunut aina hieman huonosti. Iltakukkuja ja aamunnukkujan  unimäärä jää vähäiseksi, kun lapsen kouluaamuina pitää vääntäytyä ylös seitsemän maissa.

Kävin ammattikoulua Tampereella ja asuin itse aluksi toisella paikkakunnalla. Yö meni jännitellen heräämistä ja kelloa vilkuillen.  Kello soi 5:40 ja usein havahduin vasta bussissa, että miten ihmeessä olin päässyt sinne. Nukahdin aina bussiin ja heräsin hätkähtäen, kun kuvittelin nukkuneeni pysäkkini ohi. Yhtenä aamuna nukahdin murolautaselle.

Pyöräilin aamuisin ammattikoulussa ollessa pysäkille 2km, mutta jos bussin takavalot vilkkui, enkä ehtinyt nousta ekalla pysäkillä bussiin,  niin piti polkea bussin perässä keskustaan asti, sillä siellä bussi seisoi hieman pidempään. "Se oli elämäni taka-ajo kohtaus" :D Muistan toki aamujakin, jolloin jouduin herättämään äidin, että ehtisin bussiin. Välillä ajoimme bussia takaa pitkin asuinkaupunkini katuja, mutta yleensä viimeistään kaupungin rajalla saimme bussin kiinni ja pääsin kouluun sinäkin aamuna ajoissa. Äiti! <3

Havadun nykyään usein puoli yhden maissa yöllä, että ai niin... nukkuakin varmaan pitäisi. Säädän sen jälkeen ainakin puoli tuntia, jonka jälkeen makaan sängyssä käännellen kylkeä lopulta nukahtaen ehkä puoli kahden, tai kahden maissa. Tuloksena on 5-6h unta... Kaikkeen onneksi tottuu, vaikkei se järin järkevää olekaan.

Ehkä pitää alkaa hakkeroida untani uuteen uskoon...

- Riina

 

2015-01-10

Puhdistavaa itkua ja treenaamista

zuzka ligth

Päivällä tuli itku. Se tuli aiheesta ja asia harmitti todella, mutta toisaalta itku puhdistaakin. Kun kuppi täyttyy, niin se on hyvä  tyjentää.  Olen tosin toisinaan aika itkupilli.

Sain kuitenkin tehtyä hyvin treeninkin ruokaa odotellessa. Ainakin edellinen treeni tuntui seuraavana päivänä sen verran vatsalihaksissa, että uskon edelleen 5-minuutin intensiivisen jumppailun toimivuuteen. Pääasia on kai se, että tekee oikeita asioita...   Hauskaa ja nopeaa! Rupsahtaneet lihakset (onko mulla sellasetkin?) kiittää!

Jumppavaatteina toimi tänään monta vuotta vanhat kalsarit ja toppi. Kyseisiä (miesten)kalsareita saa Varustelekasta ja vaikka en keinomatskuista oikein innostukaan, niin ne on aika monikäyttöiset. Olen käyttänyt niitä meinaan mekon alla leggareinakin. En hyppinyt aluksi riemusta, kun mies tilasi mulle niitä omien juttujensa ohessa, mutta ne on nyt kestänyt niin monta vuotta, että ne saa sitä kautta aika paljon anteeksi.

Alle laitoin treenit, jotka tänään tein.

Klik ja klik

2015-01-09

Ukonvaaja- dokumementtielokuva luonnonuskosta.

Niin paljon on unohdettu, vaijettu ja piilotettu.

Paljonko tiedämme omista juuristamme ja uskosta? Jääkö kaikki vaan muutamaan riviin Kalevalaa? Olemmeko jo täysin vieraantuneita luonnosta?

Ukonvaaja-helomedian ja Taivaannaulan yhteistyössä tekemä dokumenttielokuva luonnonuskosta haluaa muistuttaa meitä omista kulttuuri juuristamme, perinneuskosta  ja siitä miten se näkyy nyky-Suomessa.

Itselläni jo Ukonvaajan traileri aiheuttaa väristyksiä. Ihan kuin olisi tullut kotiin.

Suomenuskossa ei ole niinkään kysymys uskosta, vaan yhteisöllisyydestä, kunnioituksesta luontoa kohtaa ja ennenkaikkea elämän ylistyksestä. 

Totuus kropasta


Liikkuminen

Tämän vuoden liikkuminen alotetaan _hieman_ väsähtäneellä kropalla. Onnellisena kuitenkin voin sanoa, ettei esimerkiksi nivel-, tai selkäsärkyjä ole ollut aikoihin. Painoani, tai painoindeksiä en tiedä, sillä en omista vaakaa. Olen aijemmin esikoisen syntymän jälkeen saanut huippu nopeasti tuloksia body rockkaamalla, joten sillä lähdetään tähänkin vuoteen. Kehoni kaipaa nyt ravinteita, unta, liikuntaa ja vettä! Se olkoon tämän vuoden hyvän olon mantrani...

Väsähtäneestä energiseksi!

- Riina 

Munia ja magiaa


Kirjastosta tarttui taas kaksi aivan huipu kirjaa. Kirsi Hassisen Omat kanat, omat munat-kirja saa tosiaan haaveilemaan pihakanalasta! Lähtökohta on maanläheinen, laijityypillisiä kasvuolosuhteita korostava ja syvälle menevä. 

Toinen ihan huippu kirja on Sinikka Piipon Kasvien salaiset voimat.  Professori ja kasvitieteilijä Sinikka Piippo on tehnyt monta mahtavaa kirjaa hyötykasvien hyödyntämisestä. Taikoihin syventyminen on Suomalaisilla muutoinkin aika verissä. Paljon on unehdettu, piilotettu ja vaiettu. Sinikka syventyy kasvien maagisiin ominaisuuksiin ja loitsuihin hyvin moninaiselta kulttuuri pohjalta. 

Aivan mahtavia molemmat! Taidan jatkaa lukemista ...

<3 Riina


maximus tarjous lankeemus

Ratkesin ostamaan lisäaine höttöä lähikaupasta, kun se kerran oli tarjouksessa. Olo jäätelökakkupalan jälkeen ei tietenkään ole mikään energisin, mutta uskon silti, että suurempi merkitys on sillä mitä syö, kuin  sillä mitä jättää syömättä.

Hassua kyllä, mutta aika harvat pystyvät esimerkiksi noudattamaan jotain tiettyä diettiä täydellisesti. Kun "ratkeaa" niin morkkis on sen mukainen. Entä, jos mikään ei olisi kiellettyä, mutta lisäisi ruokavalioonsa ravinnerikkaita ja hyvää tekeviä kasviksia ja superfoodeja?

Olen itse huomannut, että kun elimistön ravinne ja vitamiini tarve on tyydytetty, niin keho ei vaadikkaan enää sitä neljättä palaa paahtoleipää, tai levyllistä minttu-krokantti suklaata. Ainakin itselläni vähäravinteista ruokaa syödessä, keho pyytää aina vain lisää, kuin yrittäen epätoivoisesti taikoa höttö ruuasta ravinteita määrän avulla. Kun lisää elämäänsä hyvää, niin jotain jää väkisinkin pois. Se lisääntyy mihin keskitymme. Jos keskitämme kaiken energian siihen mitä emme saa tehdä, ei hyväkään pääse tunkeutumaan elämäämme.

Kun mikään ei ole kiellettyä, voi keskittyä  rauhassa siihen mitä saa tehdä.

- Riina

Tää maailma on sulle täysin rajaton

2015-01-08

Totuus ruokakaapista

luomu ruoka

Keräsin pöydälle kaikki luomuainekset, mitä kaapista löytyi ennen kauppareissua. Eihän niitä tietenkään ihan älyttömästi ole. Kaappeihin jäi hurjasti aineksia, jotka ei ole luomua nähnytkään! Jääkaappiin jäi myös Järvikylän salaatit, sillä ei ne ole sertifikoitua luomua, vaikkakaan keinotekoisia lannotteita, tai torjunta-aineita ei niissä käytetäkään.

Pyrin siihen, että kasvikset ja maito on ainakin luomua. Poikkeus päiviäkin on. Esimerkiksi nytkin jääkaapista löytyy tavanomaisesti tuotettu paprika, kun en malttanut ostaa sitä luomuna. Joskus maitokin tulee ostettua ihan tavanomaisesti tuotettuna... Halvimman luomun ostaminen ei tietenkään ole ihan paras valinta, mutta kun raha on tiukassa niin Rainbow luomu saa osakseen iloisia kiljahteluita.

Sitten tulee liha... Puolustukseksi täytyy sanoa, että mieheni on oikeasti kannibaali ja jos hän ei saa joka päiväistä lihalastiaan, niin hän syö minut! Meillä syödään valtavia määriä broileria. Se ei tietenkään ole millään mittareilla hyvää ja lisäksi saamme luultavasti gmo rehun lisäksi elimistöömme valtavan määrän antibiootteja. Ostan luomulihaa ehkä kerran viikossa päiväysalennuksella. Luomu Nokan broilerin siipiä on toki kokeiltu myös, mutta niitä ei vaan oikein löydy useinkaan lähikaupasta ja luomu koivet on hinnaltaan liian suolaisia meidän ruokabudjetille. Jauhelihaa ja porsaansuikaleita ostan luomuna välillä ihan normi hinnalla. Jos ei oteta broileria, niin ostan snelmannin gmo vapaata lihaa, jos vaan löydän. Tietenkin olisi hurjan mahtavaa todeta, että joo.... me syödään vaan luomulihaa....

Olen usein hieman hukassa sesonki vihannesten ja kasvisten kanssa. Onneksi Satokausikalenteri on ottanut härkää sarvista ja pyrkii tuotteillaan auttamaan kuluttajaa hädässä. Satokausikalenteri löytyy myös K-ruoka sivustolta! Luomutuotteidenkin valitseminen sesongin mukaan on fiksua taloudellisestikin.

Pari satokauden kasvista: 
granaattiomena,
appelsiini
mango
avokado
banaani
inkivääri
greippi
omena
päärynä
sitruuna

Varasto kasviksista kannattaa valita esim. 

Porkkana
keltasipuli
Kiinankaali
keräkaali
kyssäkaali
lanttu
palsternakka
peruna
punajuuri 
valkosipuli

-Riina

Lemppari hörhöily sarja

Valaistunut sarja

Hulvaton, koskettava ja ajatuksia herättävä! Niillä sanoilla voisi kuvailla mun yhtä lempi sarjaani, jonka toinen kausi alkoi Ylellä jokin aika sitten.  Valaistunut-sarjaan hieman samaistuukin. Oma tietoinen herääminen näyttää vierestä ehkä yhtä hupaisalta, kuin päähenkilönkin. Voiko asioita oikeasti muuttaa, vai onko se vaan pyristelyä?

Valaistunut-sarja löytyy areenasta.

- Riina

*kuva täältä

2015-01-07

Uuden vuoden lupausten pelastaja!

Hahaa! Paljastan kaikkien uuden vuoden kuntoilulupausten pelastajan!
Tällä on tehty nopeasti ihmeitä kiireisestä aikataulusta huolimatta. 

Tähän tarvitaan keskimäärin 10-minuuttia, pikkasen omistautumista ja läsnäoloa. Miltein kaikkiin liikkeisiin käytetään vaan oman kehon painoa. 

Jos haluaa hifistellä, niin itse täytin Varustelekasta hankitun säkin riisipussella ja sain oivallisen hiekkasäkin...

treenaaminen kotona















Kyseessä siis on BODY ROCK 


Myönnän, että videoissa on hiukan liiallisuuksiin asti paljasta pintaa, mutta body rock treenit oikeesti toimii! Zuznanna on tosin myynyt ilmeisesti body rock brändinsä eteenpäin, mutta noita vanhoja Zuzannan tekemiä videoita löytyy siis täältä. Zuzannan uuden  brändin alla tehdyt videot löytyy täältä


Body rock tv;n uusissa videoissa tuntuu olevan inan verran enemmän välineitä, mutta videot löytyy täältä: 

Ja nyt allit heilumaan! :D

- Riina 

Naapuriapua ja Nappi Naapureita

Kiinanmuurissa on naapuriaputarrat. Ne ovat merkkinä siitä, että naapurit voi hyvillä mielin soittaa ovikelloa, jos on apua vailla. Kukaan ei tosin vielä ole soittanut ovikelloamme, mutta ajatus on tärkein... Niinhän? Tosin Kiinanmuurin facebook sivulla kysellään milloin sahaa lainaksi ja milloin etsitään sopivia luistimia. Miltein aina joltain tarvittava tavara löytyy. Netissä tuntuu olevan helpompi pyytää ja tarjota apua,  kun ovikelloa soittamalla.

Yhteismaa ry on räjäyttämässä naapuriapupankin Nappi Naapuri sovelluksen kautta. Nappi Naapurin kautta tavoitellaan kylämäistä yhteisöllisyyttä, jossa avun tarjoaminen ja saaminen on helppoa . Nappi Naapuri sovellus aukeaa ihan kohta!


Naapuriapu ei käsittääkseni ole verotuksen alla, toisin kuin aikapankki. Siinä missä aikapankkin kautta odotetaan ajallista vastinetta, niin naapuriavussa ei ole taka-ajatuksia. Näin laskettuna se siis ei olisi veronalaista, kun siinä ei ole kyse vaihdannasta, tai vastikkeellisesta työstä. Näin ollen myöskään Nappi Naapurin kautta tehty vastikeeton työ, tai apu ei ole tietääkseni veronalaista.

Mielenkiintoinen ilmiö löytyy myös Sveitsistä tarrojen muodossa. Liimaamalla pieniä kuvallisia tarroja ovenpieleen, tai postiluukkuun, voi kertoa naapureille, että täältä voi saada lainaksi porakoneen, tai pulkan.

-Riina

Barefoot kengät alessa!

barefoot ale


Pakko vinkata, sillä raikastan yli kaiken omia Merrelin barefootkenkiäni!

Olen käyttänyt kenkiä muutoinkin, kuin juostessa ja ne on ihan älyttömän mukavat ja hyvät kävellä. Maahan saa ihan erilaisen tuntuman, kuin älyttönmästi vaimennetuilla juoksukengillä. Jos barefoot kenkäily kiinnostaa muutoinkin, niin voin suositella McDuoacalin Syntynyt juoksemaan-kirjaa. Kirja pistää oikeasti miettimään mikä on luonnollista. Teemmekö suuren karhunpalveluksen itsellemme vaimentamalla ja pehmustamalla kenkiä liiaksikin. Kadotettuamme tuntuman maasta, lisääntyy ehkä sittenkin juuri silloin myös urheiluvammatkin.

Merrelin verkkokaupassa on paljon tuotteita hurjassa alessa. Kengät josta itse maksoin 90€ keväällä, maksavat nyt toimituskuluineen 50€. Myös intersportissa on merrelin kenkiä ja sielläkin on jotain alennusmyyntejä menossa. Kannattaa käydä kokeilemassa kenkiä liikkeessäkin.

-Riina <3


Merrell barefoot