2014-11-30

Pieni tarina hampaista

Yläaste kaverini kuihtui silmissä. Iho rupesi kasvamaan untuvaa, eikä kestänyt kauaa, kun kävimme katsomassa häntä osastolla. Kaveri oli sairastunut anoreksiaan...

Rupesin noina aikoina ahmimaan kirjastosta syömishäiriö kirjoja. Ensin oli tekosyynä se, että haluan auttaa ja ymmärtää kaveriani.  Se maailma kuitenkin (sairasta kyllä) alkoi kiehtomaan. Anoreksiaan olin mielestäni liian heikko. En kestäisi olla syömättä, mutta oksentaminen sen sijaan tuntui helpommalta ja vapauttavalta. Itseasiassa päälimmäinen tarkotus ei ollut edes laihtua. Oksentaminen oli rituaalista, puhdistavaa ja sellaista, jota pystyi tekemään salaa. Juoksin usein yöpaidassa metsään ja oksensin kuoppaan. Peitin oksennuksen sammaleilla ja juoksin takaisin hampaiden pesun kautta petiin. Tätä vaihetta ei kestänyt kauaa. Ehkä alle vuoden, mutta se teki varmasti hallaa hampailleni. 

Hammaslääkärissä olen joutunut juoksemaan enemmän, kuin laki sallii. Paikattuja ja juurihoidettuja hampaita on poskihampaat täynnä. Kun menee kunnallisen hammashoidon kautta, niin aikoja saa odottaa helposti kuukausia. Hampaita vihloo ja särkee, vaikka ne olisi paikattukin juuri... Viimeaikaiset hammaslääkärillä käynnit olen käynyt onneksi todella hellävaraisella hammaslääkärillä, joka ottaa hammaslääkäripelkonikin tosisaan. Viisaudenhampaiden repiminenkään ei sattunut yhtään! Mutta..... 

niin... Sitten tapahtui jotain outoa. Luulin, ettei se enää edes ole mahdollista, kun  tietoisuus on lisääntynyt. Samainen hammaslääkäri oli paikkaamassa lohjennutta hammastani ja paikkauksen jälkeen hän totesi vain ohi mennen, että oli käyttänyt paikka-aineena osittain myös amalgaamia.
"Siis millä paikkasit?!" kysyin toivoen, että olin vaan kuullut väärin. 
Kun hammaslääkäri jälleen kertoi hampaissani olevan nyt myös amalgaamia alkoi tuskahiki nousta otsalle. Kysyin syöpäriskistä ja onko tää nyt aivan turvallista? Hammaslääkäri vaan hymyili ja sanoi kaiken olevan ihan kunnossa.

Tiedän kyllä, että myös muovipaikoista kannattaisi hankkiutua eroon, mutta kuvittelin, ettei amalgaamia enää olenkaan käytetä hampaiden paikkauksessa! Olen aika näreissäni ja kerroinkin sen hänelle seuraavalla hammaslääkäri kerrallani, mutta mies vain hymyili takaisin. PAH! Seuraavaksi menen yksityiselle ja hankkiudun paikasta eroon, kun vaan maltan.... 

- Riina 


x

2014-11-29

Yö juttuja

Nukkumaan ei malttaisi mennä. Mietin minne pääsisi sadan askeleen turvin. Ei kovin kauas kai... Alan laskemaan askeleita, tavaroita ja ihmisiä, kun alkaa väsyttää....
Huvitti ja hieman kauhistuttikin tällä viikolla, kun lääkäri tutkiessaan rintojani sanoi jotenkin tähän tapaan; " tuo toinen rinta on selvästi turvoksissa ja tämä toinen on sitten tälläinen tyhjä roikkuva pussi. Aika pienet nää tissit kuitenkin on... "  Jostain syystä kerroin heti kuinka pitkään olin kutakin lasta imettänyt... Lekuri vielä kauhisteli selvästi tuntuvia kylkiluitani ja johon päivittelin, että niin... kaikki rasva menee nykyään vain reisiin, alleihin ja pyllyyn ja siinä sitten nyökyteltiin hetken molemmat. 

Näin tänään ikkunasta erään, jonka tunsin joskus kauan sitten. En taida silti uskaltaa soittaa....
- Riina 

2014-11-28

Helpotuksesta huokailua ja kiitollisuutta

Poistin tän tekstin itseasiassa jo kerran, sillä omista vaivoista puhuminen tuntuu jotenkin nololta. Toisaalta taas tälläset harmittomat jutut, jotka kuitenkin pistää mietityttämään,  saakin olemaan valtavan kiitollinen terveydestä.


Viime viikon perjantaina suihkussa huomasin toisen rinnan olevan jotenkin turvoksissa ja rinnan yläosassa oli sellainen muljahteleva pallomainen kohouma. Olo oli hieman flunssainen ja oli pikkusen samanlainen fiilis, kun olis alkamassa rintatulehdus. En ole kumminkaan imettänyt yli vuoteen, eikä kuumekaan lopulta noussut. Ehkä joku tiehyt tukos, ajattelin ja googlettelin varmistukseksi. Ei ainakaan googlen mukaan pitäisi olla mitään vakavaa....


Rinta tunui edelleen turvonneelta vielä tiistainakin, joten varasin ajan lääkäriin seuraavalle päivälle. Olo oli hieman pahoinvoiva laahustaessani terveysaseman rappusia ylös. Oksetti, kun yritin lukea lehteä odotushuoneessa ja teki mieli syöksyä yrjöämään lähimpään roskakoriin. En mennyt. Katsoin kaukaisuuteen ja koitin saada pahan olon lievittymään.


Lääkäri sanoi, ettei luultavammin ole mitään vakavaa. Seurataan ja jos pahenee, niin pitää varata uusi aika. Saattaa olla jotain hormonaalistakin. "Oletko raskaana", lääkäri kysyi myhäillen. Kuukautiset kumminkin alkoi kuitenkin ihan aikataulussa...


Eli kattellaan... Edelleen tilanne sama. Hieman paleltaa välillä ja kuvottaa, mutta luulen, että on vaan tulossa joku orastava syys flunssa. Toivon tietenkin, ettei toi kokoero jäisi pysyväksi, mutta helpotti silti saada varmistus ainakin siitä, ettei tää ole todennäköisesti mitään vakavaa :)


- Riina

2014-11-20

Pesä


Pieni linnunpoikasemme rakentaa pesän millon minnekin, ryömii sen keskelle ja köllii pitkään ihan hiljaa... Pieni rakas!

- Riina

2014-11-18

Ruokaa sielulle, mielelle ja ruumiille.

Rakastan tämmösiä itsensä kehittämis kirjoja! 
Lähikirjasto onkin saanut varaushyllyllä paniikissa pyörivän naisen ihan vaki käviäkseen. En nimittäin koskaan jaksa laittaa muistiin varaustunnusta. Pahimmassa tapauksessa joku muukin on varannut saman kirjan ja käyn lainauspäätteellä kolmesti ja päivittelen kirjastonhoitajalle, että koneessa on ihan pakko olla jotain vikaa, kun se ei anna mun lainata varaamaani kirjaa. Joka kerta kirjastonhoitaja pyörittelee silmiään ja huokaisee raskaan oloisesti sanoen; "kai sinulla on se varaustunnuksesi jossain ylhäällä? "
Kyllä se oma kirjakin sieltä aina lopulta löytyy... 
Tänään kirjastossa oli joku filosofia ilta. Samaan aikaan, kun itse lainailin uusia kirjoja, niin komikymmenpäinen ihmisjoukko katseli pää kallellaan naispuhujaa, joka sanoi painokkaasti, ettei jokin lause ole koskaan vain lause, eikä kirja ole koskaan vain kirja, vaan niissä on koko maailmankaikkeus. 
Niimpä niin... 
- Riina 

2014-11-13

Lastenvaatteiden karkkikaupassa ale!


Huomasin, että ihanassa Kuopuksessa on juuri nyt ale! Kaikki normaalihintaiset tuotteet on -15%. Tampereella kuopuksen liikkeitä on kaksi. Toisessa myydään vain kotimaisten suunnitelijoiden tuotteita ja toisesta löytyy ulkomaiset merkit. Alennukset ovat tosin toki myös verkkokaupassa! Klik klik! 

Kotimaisten suunnittelijoiden tuotteet löytyy laukontorilta ja sieltä löytyy meidänkin vaatekaapeihin monesti täydennystä. Rakastan kauppoja, josta löytyy hylly toisensa jälkeen kotimaisten luomuvaatemerkkien tuotteta. Kuopus onkin oikea aarreaitta! 

- Riina 


*kuva: täältä

2014-11-12

Shh! Joululahjoja...


  • puulelut, miraakkeli

F kirjotti joulupukille jo lokakuun alussa. Listalla oli maalausteline, piirustus ja askartelutarvikkeita, nukkekoti, leikkikauppa, kassakone ja tiipii. Lisäksi virtuaalieläin, siis semmonen tamagotchi.. Puisia ja kankaisia leikkiruokia on jo niin paljon, että enää tarvittaisiin vain se kauppa.  Hankin viime jouluna suloisen puisen kakun ja leivänpaahtimen super ihanasta lastenpuoti Miraakkelista Tampereen keskustasta. 
Esimerkiksi torikojun kehikoita myydään toki valmiinakin, mutta uskoakseni sellainen saattaisi ilmaantua pienellä säätämisellä itse tehtynä. Pinterestistä olenkin hakenut hieman inspiraatiota ja onhan siihen jouluun vielä aikaa... Koska miehen myötä olaan noudatettu pakanallisia perinteitä ja aloitetaan joulun vietto jo talvipäivänseisauksena, niin lahjoja annetaan useampana päivänä. Ehkä väännän sen kaupan F:n huoneeseen jonkun jouluyön aikana.... 
Täältä löytyy hieman leikkikauppa inspiraatiota: Follow Riina Kiesiläinen's board Kauppa on Pinterest.

- Riina 
* kuva Miraakkeli

2014-11-10

Tänään....

Luomuvilla

Olen nauranut vedet silmissä ja unohtanut esikoisen fysioterapian. Olen turhautunut, mutta saanut asioita myös aikaan. Olen haaveillut kesästä ja lukenut koululaisista, jotka opiskelevat jurtassa. Olen tuntenut kipua ja olen puhaltanut kivun pois. Poikakin tuli hymyillen sisään ovesta, iloiten vapaudesta.

Normi päivä... maanantai...

- Riina


Sunnuntai häröilyä ja neulomista

Kasvivärjätyt langat


Heräsin isänpäivänä ja tajusin, että olen taas unohtanut, että isommat kaupat ovar kiinni tälläsinä hörhöilypäivinä. Onneksi lähikaupaan on se 20 askelta, joten ruokaakin saatiin. Tosin makkaraa ja ranskalaisia, mutta se ei tuntunut haittaavan ketään! Naama suklaakeksissä voin sanoa, että päivä meni ihan kivasti. Lumi suli, puli puli, ja ei päästy lasten isovanhemmille, kun kuopus oli räkätaudissa. Neuloin paljon ja kuulin kuitenkin, että tuffalla odottaa siskon diilaama joululahja esikoiselle. Oli pakko turvautua apujoukkoihin, sillä F ilmoitti haluavansa joululahjaksi maalaustelineen, enkä tiedä moisista mitään! Onneksi on monilahjakkaita sisaruksia <3 
- Riina 

2014-11-08

Lankaa, papuja ja palvovia lumiukkoja


The padan lisäksi oli pakko tehdä tietty papuja ja pikkasen neuloakin. Rakastan Isokummun luomulammastilan suomenlampaan villaa, joka on kehrätty huippu laadukkaalla Pirtin kehräämöllä. Isokummun luomulammastila ei kuitenkaan enää ilmeisesti kauheasti teetä villoista lankoja, mutta onneksi on muutamia muita, joilta luomulampaan villaa voi kysellä.  Suurin juttu mulle on langan  valinnassa se, että lampaat saa oikeasti luomurehua talvellakin, eikä mitään epämääräistä gmo-mössöä. Luonnonmukaisesti kasvatetuilla lampailla on lisäksi enemmän tilaa ja ne pääsee halutessaan ulkoilemaan talvellakin. Lampolat on tilavia ja niihin päästetään runsaasti luonnonvaloa.  On kuitenkin aika käsittämätöntä, että Suomessa lammastilat joutuu hävittämään villoja, koska kysyntää ei kuulemma ole tarpeeksi ja pienten lammastilojen on kallista teettää villoja langaksi kehräämöissä. Sääli sinänsä...
Ulkona oli niin paljon lunta että F teki kettu-lumiukon ja  väänsin sen juurelle 20 pientä lumiukkovauvaa. Naapuri naureskeli ohi kävellessään, että jänniä noi pienet palvovat lumiukot.... Niimpä niin... Joku muukin on näköjään lukenut Lassia ja Leeviä. Seuraavaksi varmaan tehdään jotain tällästä: 
- Riina  
*Lassi ja leevi kuva täältä

2014-11-07

Pakko saada pataa!

karjalanpaisti, luomuliha

Tuli lunta ja tälläisinä hetkinä rupee teeken mieli pataruokia. Vaikka sellaista todella hitaasti kypsytettyä karjalanpaistia! Menin innoissani häiriköimään töihinsä paneutunutta miestäni pata-inspiraatiollani, mutta hän ei oikein kun irvistellyt sähköpostin kirjoittelun lomasta. Se ei oikein ymmärtänyt, että se pitää niin kun päättää nyt, että mitä huomenna syödään ja mielellään sitten rakastaa mun tekemää ruokaa, kun sitä tehdään sitten koko yö. (siis uunissa se tulee itsekseen, mutta pitäähän sitä hiukan suurennella....) Tosin mies on syönyt varmaan elämänsä aikana enemmän karjalanpaistia, kun mää ikinä, mutta sillä oli nyt vaan hiukan kiire. Mulle nää pata-asiat on elämää suurempia kysymyksiä just nyt! Taidankin tehdä kunnon perunamuussia samalla.... 
- Riina 

Onks noloo?

Lokakuun alussa F löysi kaapista viime vuoden talvihaalarin. Hän tykkäsi siitä ihan hirmuisesti ja koska se oli viime talvena ehkä hieman reilu, se mahtui päällekin vielä ihan hyvin. Tarkoitus oli kyllä ostaa uudet talvivaatteet... Takki ja housut, sellaiset isojen tyttöjen talvitamineet, ajattelin....

F lähti kuitenkin tänään tyytyväisenä haalari päällä kouluun. Mietin koulumatkalla, että kiusataankohan F:ää haalarista... Muistan omasta kouluajasta, kuinka haalarilapsia ilkuttiin. Onkohan lapset vielä niin julmia!? Haalari on kumminkin kiva. Ainakin F:lle mieleinen, kun on ihan kokonaan pinkki. Jos F haluaa, niin sitten käydään toki ostamassa uudet, vaikka heti tänään! Tuntuu toisaalta kuitenkin haaskauskselta, jossei haalaria käytä enään, vaikka se mahtuisikin.  Se jääköön sitten kotihaalariksi.

*Huokaus* Välillä tuntuu, että F:n pitäisi kasvaa ihan liian noeasti. F on ihan loppuvuodesta syntynyt ja oikeasti hänen piti syntyä vasta seuraavan vuoden puolella helmikuussa,  mutta F syntyikin 7-viikkoa etuajassa. Kun F oli aloittelemassa koulua mietin, että pitäisikö siirtää kouluun menoa, kun F on oikeasti 7-vuotias. Neuvolasta vakuuteltiin, ettei nykyään edes kouluun menoa siirretä, kuin ihan poikkeus tapauksissa. Mietin myös steinerkoulua, koska minulle tuli sellainen mielikuva, ettei steinerissä olisi kiire, ja saisi olla lapsi pidempään. Steinerkoulussa opetetaan myös ekalta lähtien englantia leikin muodossa. F puhuukin itseasiassa varmaan jo nyt parempaa englantia, kuin minä. F:llä oli fysioterapiassa ohjaamassa espanjalaisia opiskelijoita ja tunnin jälkeen fyssari tuli nauraen käytävällä vastaan ja sanoi, että kielimuurissa ei ollut mitään ongelmaa, kun F ymmärsi englantia niin hyvin.

... Ainakin haalari on ihan sika kätsy, kun ulkovaatteet oli paljon noeammin päällä, kuin aikaisemmin. :D

- Riina